Ruokamuisto

Tämä ruokamuisto on kirjoitettu 10.10.11 "Viisas kynä - voimaannuttava kirjoittaminen" -kurssilla. Kurssilla kirjoittaminen on juuri minulle sopiva tapa antaa sanojen tulla ilman mitään yrittämistä... sanoisin että terapiaa parhaassa muodossa. Kirjoittamisen aikaa on vähän eli kynä saa lentää, eikä pikkuasioihin voi/ehdi takertua. Sanat soljuvat paperille. Tässä on alkuperäinen versio kirjoituksestani:

"Ihana tuoksu, äiti tekee taas hyvää ruokaa. Kaminan päällä on valurautapannu ja siellä paistuu kyljykset. Pienessä lämmössä ne mureutuvat, rasva sulaa ja lihan pinta kuivuu jonkun verran samalla kun ne saavat kullanruskean sävyn.
Kyljykset saavat kypsyä rauhassa pitkään. Välillä äiti kääntää niitä. Ainoa "mauste" on  suola. Samaan aikaan kypsyvät oman maan perunat. Niistä tehdään muusi. Ennen maidon ja voin lisäämistä saan muserrettua perunaa, josta teen "perunapojan", pallon, jonka syön. Että osaakin olla hyvää, pelkkä peruna. Pöytään ilmestuu myös itsepoimituista puolukoista tehty survos, jossa on juuri oikea määrä sokeria. Se on tosi hyvää. Muuta ei tarvita.
Lautasella on kyljys, joka irtoaa luusta helposti, perunamuusia ja puolukkasurvosta. Lasiin maitoa ja voilla voideltua ruisleipä. Voiko taivaallisempaa annosta  olla.
Kyljyspäivät olivat aina juhlapäiviä. Itsekin olen koittanut päästä yhtä mureaan lopputulokseen, mutta en ole päässyt. Johtuu varmaa siitä, että ei ole öljykaminaa sulattamassa kyljyksen reunarasvaa. Sähköllä tai kaasulla se ei onnistu. Toisaalta muistossa on niin paljon tunnetta mukana ja sitä en pysty lisäämään omatekemääni ruoka-annokseen. Ja niinhän se pitää ollakin."

Ja niin se onkin!

Laitetaan vielä HAIKU perään samasta aiheesta:

Kyljykset paistuu
muusi kera puolukan
onnellinen oon.

Äiti paras kokki on
nälkä mulla pohjaton.

Nauttivaa vuoden vaihdetta ja Uutta Potkua vuoteen 2012!

31.12.2011 lumiharso maassa, kaksi astetta pakkasta, sininen taivas ja aurinko näkyvissä. Näillä mennään ensi vuoteen!

Lizalta taattua tavaraa

Liza Marklundin uusin "Panttivanki" tuli ahmittua eilisen päivän aikana (379 sivua suhteellisen pientä tekstiä). Siitä on jo aikaa kun viimeksi olin Annika Bengtzonin kanssa liikenteessä ja aluksi piti oikein keskittyä, ettei Annika olisi alkanut ärsyttää. Muistin pitäväni hänestä ja hän johdatti aikoinaan minut myös Facebookin saloihin. Jotenkin nynnyn kuvan Annikasta sai aluksi, mutta onneksi kuva alkoi pikkuhiljaa paranemaan. Kirja on luettava, ehkei kuitenkaan parasta Marklundia. Loppuratkaisu jää ikään kuin roikkumaan ja se tarkoittaa sitä, että tässä joutuu nyt sitten odottamaan uutta kirjaa, että saa tietää miten Thomas selviytyy. Toivottavasti sitä ei joudu odottamaan kovin kauaa ja toivottavasti se jatkuu tästä mihin tämä jäi.
Meissä on Annikan kanssa jotain samaa; asiat sanotaan niin kuin ne on ja homma tehdään eikä meinata.

Tänään katseeni kiinnittyi kirjahyllyssäni olevaan Keplerin kirjaan "Hypnotisoija". Ihmettelin olinko laittanut sen jo oikein kunnolla hyllyyn, mutta sitten tajusin, että jipii, minulla on niitä kaksin kappalein. Taas oikea käsi ei ole tiennyt mitä vasen on tehnyt. Tästä seuraa siis se, että joku ystävä tulee samaan minulta jossain vaiheessa kirjalahjan ;)

Seuraava kirja, jota tutkin tarkemmin on Jäppisen "Onnistujia opinpolun siirtymissä" . Kirjallisuusesseeseen tuota tarvon ja siitä sitten kohti gradua.
Illalla onkin sitten Daniel Craigin vuoro. Pakko mennä katsomaan, mitä amerikkalaiset ovat saanneet aikaiseksi Larssonin kirjoista. Elokuva on "Girl with the dragon tattoo".

Hamstraaja iski jälleen

"Sinusta taitaa tulla kokki", sanoi vanhempi herrasmies K-Marketin kassalla ennen joulua, kun näki hihnalla olevan yhdeksän keittokirjaa. Sanoin, että menee "hamstraamisen piikkiin". Tämä kuuluu siihen sarjaan, että kun minulla alkaa surista jonkin asian suhteen, niin en voi levätä ennen kuin olen sen hoitanut pois päiväjärjestyksestä. Nämä kirjat ovat kolmea eri sarjaa, mutta tietääkseni ne ovat saman sisältöisiä. Ostin nuo kaikki yhdeksän ruokasuosikkia: tapakset, kasvisruoat, muffinit ja leivonnaiset, kanaruoat, pasta, kiina, thaimaa, meksiko ja kreikka. Elämä on! Ehkä löydän niistä jotain hyviä ohjeita ehkä en.

Tänään alkoi myös Hämeenlinnan Infossa välipäiväale. Pakko mennä katsomaan, mitä siellä on tarjolla. Täytyy vaan olla tarkkana, ettei osta kirjoja, jotka minulla jo on ;))

  

Tämän kirjan luin eilen ja se piti otteessaan viime sivuille asti. Minä kyllä aloin aavistella lopputulosta jo jossain vaiheessa ja niinhän siinä kävi kuin olin ajatellutkin. Jossain vaiheessa mietin, olisiko minun syytä tilata Läckbergin muutkin kirjat, ilmeisesti viisi on ilmestynyt ennen tätä. Täytyy tutustua niihin ja tehdä päätös sen jälkeen. Joka tapauksessa ruotsalaissarjat ja -kirjat kuuluvat suosikkeihini tällä hetkellä. Kirjallisuusessee kuitenkin painaa päälle nyt loman aikana, joten en taida ehtiä lukemaan ihan kaikkea mitä olen suunnitellut. Mutta ainahan sitä voi suunnitella.

Kaksi kirjaa tarttui taas haaviin shoppaillessa

Kyllä se niin on, että hamstraaja ei mahda itselleen mitään. Joskus olen ajatellut, että olenko oikeasti hiukan "sairas", kun en pysty hillitsemään itseäni. Minua ei kiinnosta shoppailu siinä mielessä kuin yleensä asia naisilla käsitetään. En jaksa hypistellä vaatteita ja kokeilla kenkiä eli kartan näitä tilanteita mahdollisimman pitkään. Vasta sitten kun on pakko. Mutta kun kyseessä on kirjat, niin aikaa riittää kyllä jokaisen kiinnostavan kirjan kääntämiseen ja usein käy niin, että käynti ulos käy kassan kautta.

Viimeisimmät saaliili ovat Ruoasta viiniin (Berglund, Huumo & Vahtera, 2011) sekä Ruokaohjeita meidän keittiöstämme (Kotikokki.net, 2011)
Ruoasta viiniin yhdistää nimensä mukaisesti ruoan ja viinin. Kokki, viinuri ja maajussi ovat tehneet vakuuttavan tuntuisen kirjan ja myöhemmin ehkä jopa kokeilen kirjan ohjeita ja tietysti ohjeeseen suositeltua viiniä.

Kotikokki.net on varmasti monelle tuttu sivusto. Tähän käsissäni olevaan kirjaan on koottu ohjeita, joita sivustolle kirjautuneet kotikokit ovat suositelleet. Tämän tapaisessa kirjassa on se hyvä puoli, että ohjeet ovat oikeasti testattuja kotikeittiössä, raaka-aineet löytyvät ilman sen suurempia etsiskelyjä ja jokainen ruokaohje on myös kuvattu. Lisäksi on ilmoitettu valmistusaika.Tämän kirjan ohjeita tulen varmasti käyttämään, mm. sivulla 29 on Eina82:n kasvisgratiini, joka näyttää todella herkulliselta ja valmistus on todella helppoa. Esikeitetyt kasvikset (kukkakaali, porkkana, kesäkurpitsaa, parsakaalia) voideltuun vuokaan, lisäksi sipulia ja tomaattia. Kuumennettuun kermaan sulatetaan koskenlaskija, maustetaan ja kaadetaan vuokaan. Päälle juustoraastetta ja sitten uuniin 200 astetta noin 40 minuuttia ja siinä se on. Nam.
Näin talven sydämessa voisi myös nauttia peetu1:n Poronkyyneltä: 3 osaa vodkaa, 1 osa punaista vermuttia ja jäisiä karpaloja. Ei ainakaan voi sanoa laimeaksi. Eikun nauttimaan.
Tämän päivän ohjelmaan kuuluu kuitenkin sukeltaminen järveen. Sieltä sitä henkistä nautintoa saa.

Ravintolakokin käsikirja

Lauantaina järjestin muuttomiehille pikkujoulun ja kinkun ym. palanpainikkeen jälkiruoaksi valitsin Suklaafondantin (Fondant de chocolat), s 333. Kirja on oppikirja kuten nimestä näkee ja se on tarkoitettu hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon opiskelijoille. Mutta mikään ei estä käyttämästä sitä myös omaehtoisessa itsensä kouluttamisessa aina vaan paremmaksi ruoan amatööriksi.

Tein aikaisemmin suklaafondanttaikinan jääkaappiin odottamaan ja kinkun syönnin jälkeen laitoin sen annosvuokiin ja 180 asteiseen uuniin. Noin 15 minuuttia, kuppi nurin, jäätelöpallo ja marjapyre kyytiin, niin annos oli valmis. Yksi fondant jäi kiinni vuokaan ja levähti lautaselle vähemmän viehättävän näköiseksi, mutta maku pelasti kaiken. Suosittelen lämpimästi sekä fondantia että tutustumaan kirjaan.

Mistä saisi lisää aikaa

Huomaan, että aika on kortilla. Työt, opiskelu ja kaikki muu täyttää päivät. Luin juuri arvostelut kirjasta "Mies joka ei ollut murhaaja" Hjorth & Rosenfeldt. Kirjaa suositellaan kaikille hiukankin jännityksestä pitäville. Ruotsalaiset osaavat!!!! Minulta se löytyy hyllystä (tietenkin) ja aion lukea sen joulun aikaan. Lupasin itselleni, että annan joululahjaksi itselleni luvan lukea ainakin tämän yhden kirjan, luultavasti myös uuden Liza Marklundin, joka on tulossa. Minulla on kaikki Lizan kirjat ja hänen vuokseen liityin facebookiin. Yllättävä juttu, mutta niin se oli.