minä matkustan yksin

Norjalainen Frode Sander Øien on kirjoittanut nimimerkillä Samuel Bjørk ensimmäisen dekkarinsa "minä matkustan yksin".

Kirja pitää otteessaan ensimmäisiltä sivuilta aina loppuun saakka. Tätä kirjaa piti ahmia. Olisin mielelläni lukenut sen kerralla, mutta se ei onnistunut. Kirjassa on 428 sivua, eikä mikään niistä tuntunut ylimääräiseltä.

Mia Krügeriin tutustuminen vaatii kärsivällisyyttä. Itse ihmettelin, miten hän yleensä pystyy ajattelemaan ja toimimaan runsaan alkoholin ja pillereiden sekakäytön ohella. Hän on kuitenkin toinen päähenkilö erikoisyksikön johtajan Holger Munchin rinnalla.

Kirjassa tapahtuu monia asioita samaan aikaan, enkä minäkään osannut aavistaa kuin ihan viime metreillä, kuka pienten tyttöjen tappaja on. Muutamia asioita jää ilman vastauksia, mutta ne eivät häiritse lukunautintoa.
Täytyy sanoa, että tuli luettua pitkästä aikaa mukaansa tempaava trilleri. Toivottavasti tätä saadaan lisää samantasoisena.

Gloksinia eli suppilokukka sopii värinsä puolesta tähän loppuun. Kirjan kannen mekossa on sama sävy.

Lakua ja suklaata

Yksi tehtaanmyymälälemppareistani sijaitsee Vaajakoskella, joka ei koskaan ole matkan varrella vaan sinne on aina poikettava, kun liikkuu Jyväskylän lähellä.
Siellä on PANDA!
Tällä kertaa bongasin makeisten lisäksi kirja Lakua & Suklaata, reseptejä makeaan herkutteluun. Luulisin, että tätä kirjaa ei saa ihan mistä tahansa. En ainakaan löytänyt googlettamalla. Kirjalla ei ole varsinaista tekijää. Reseptit ovat Sanna Kekäläisen, tekstin takana on Ulla Puikka, ulkoasun Marika Perätalo ja valokuvien Katri Kapanen. Stailauksessa on Marikan ja Katrin lisäksi ollu mukana Sanna.
Upea kirja Pandan historiasta ja resepteistä, joissa on käytetty lakuja ja/tai suklaata.

 Sisällyksestä näkee, että herkkuja on moneen makuun.

"Klassikot uudella tapaa" sisältää mm. suklaisten pullakierteiden ohjeen. Saatan kokeilla sitä, sen verran herkulliselta vaikuttaa.
"Kiireetön aamu" sisältää ohjeen laku-suklaagranolan tekoon. Varmasti maistuu.
"Rentoon herkutteluun" -osasta voisi leipasta helpot suklaamuffinit, joissa on käytetty juhlapöydänkonvehteja.
"Lasten kanssa" -ohjeissa on mm. popcorn-jäätelö ja lakukastike. Kuulostaa ja näyttää hyvältä.
"Kahvipöydän kuningattaret" -osasta lakritsinen Panna Cotta -piiraan ohje vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Omat ostokset ovat aina melko runsaat. Käyn niin harvoin, että on ostettava enemmän kuin sielu sietää :)

Tällä kertaa mukaan lähti normiPepe(laatikko). :)
ja vähän muuta

Makeaa kesää ja hellitään itseämme tavalla tai toisella.

Nainen junassa

Paula Hawkinsin ensimmäinen trilleri, Nainen junassa, on saanut hyvän vastaaanoton ja kirjasta tullaan tekemään myös elokuva.
Itsekin sytyin kirjalle.

Takateksti ei paljasta juurikaan mitään kirjan sisällöstä. Luin sen uudelleen sen jälkeen kun olin lukenut kirjan ja totesin, että kirjassa on sisältöä paljon enemmän kuin mitä tekstistä saa irti. Niin tietty pitääkin olla.

Kirjan päähenkilö Rachel on eronsa jälkeen yksinäinen eikä pääse irti entisestä kodistaan, kotikadustaan eikä miehestään. Hän seuraa junan ikkunasta kotikatunsa tapahtumia, häiriköi miehen uutta perhettä ja muutenkin käyttäytyy melko epämääräisesti. Hänen mielikuvitusmaailmansa täyttää nuori pariskunta, jonka hän usein näkee junan ikkunasta. Naisen kadotessa Rachelilla on oma versionsa tapahtumista, mutta kukaan ei ota häntä tosissaan. Se johtuu osittain siitä, että Rachelilla on alkoholiongelma. Siihen hänen avioliittonsakin kaatui. Syy jatkuvaan juomiseen on kuitenkin olemassa.
Rachel pohtii aika tavalla alkoholin aiheuttamaa muistinmenetystä, joka tapahtuu hänelle usein, liian usein. Kaikki ei kuitenkaan ole ihan niin kuin hänelle on kerrottu.

Itsekin tajusin ihan loppumetreillä, miten asiat todellisuudessa ovat. Kirja koukutti mukavalla tavalla.

Kuvatessa huomasin ilokseni, että painatuksessa on otettu myös ympäristöasioita huomioon.

Jos saat kirjan käsiisi niin pistähän lukien!

On aika tappaa

John Grismanin esikoisromaani "On aika tappaa" (A Time to Kill) on melkoinen tiiliskivi, 707 sivua. En ole ennen lukenut hänen kirjojaan ja se oli yksi syy tutustua tämän kuuluisan jännityskirjailijan esikoisteokseen.

Kirja on julkaistu jo vuonna 1989 ja ilmestynyt suomennettuna 1994. Grisman on itse yhdysvaltalainen asianajaja ja ehkä sen vuoksi keskittyykin kirjoissaan oikeussaleihin. Monista hänen kirjoistaan on tehty myös elokuvia, myös tästä esikoisromaanista. Varsinaisen läpimurron Grisman teki kirjallaan Firma, 1992 (The Firm, 1991), josta on myös tehty elokuva.

Tässä kirjassa ollaan oikeussalissa, jossa musta Carl Hailey on syytettynä pienen tyttärensä raiskanneiden kahden valkoisen miehen ampumisesta. Asianajaja Jake Brigance (valkoinen) haluaa ja saa jutun itselleen.
Eletään aikaa, jolloin mitään oikeudenkäyntiä ei välttämättä olisi tullut, jos valkoinen mies olisi ampunut kaksi mustaa miestä tyttärensä raiskaamisesta.
Oikeudenkäynti aktivoi myös Ku Klux Klanin toimintaan ja he saavatkin paljon pahaa aikaiseksi. Jake joutuu lähettämään vaimonsa ja tyttärensä pois kotoa uhkauksien alta. Jaken talo yritetään räjäyttää, hänen sihteerinsä mies hakataan ja menehtyy vammoihinsa, avustaja kaapataan ja pelästytetään pahemman kerran ja loppujen lopuksi Jaken perheen kunnostama talo poltetaan. Myös Mikki Hiiri, ilmiantaja, poltetaan ja valamiehistöä uhkaillaan. Nämä ovat kuitenkin sivuseikkoja kirjassa, niihin ei keskitytä eikä etsitä syyllisiä. Oikeudenkäynti on kirjan fokus.

Jake on ollut juomatta koko avioliittonsa ajan, mutta oikeudenkäynnin aikana hän alkaa juomaan päivittäin. Itselle tuli hiukan epäuskoinen olo, kun hän pystyy hoitamaan työnsä suuresta olut- ja margaritamäärästä huolimattta.

Loppuratkaisu jää viime sivuille ja kirja tosiaan loppuu siihen kun valamiehistö antaa päätöksensä. Itse jäin miettimään, miten Jake selittää sihteerin miehen kuoleman, juomisensa ja kotitalon palamisen vaimolleen, jonka luokse hän lähtee heti oikeudenkäynnin jälkeen. Puhelimessa hän kertoo tälle edelleen, että "Kaikki on hyvin".

John Grisman ei tällä romaanillaan saanut minusta ainakaan vakilukijaa. Siitä huolimatta voin jossain vaiheessa palata oikeussaliin jonkun muun kirjan parissa.