Musta perhonen

Anna Janssonin kirjat ovat hyvää lomalukemista. Toisaalta silloin ei pysty tekemään mitään muuta, joten kannattaa tarttua kirjaan siinä vaiheessa, kun aika ja paikka ovat siihen sopivat.

Anna Jansson on "hyvää vuosikertaa", tarkoittaa sitä, että olemme saman ikäisiä. Hänestä on tullut yksi Ruotsin suosituimpia dekkarien kirjoittajia. Tämä kirja, Musta perhonen, on kirjoiettu 2005, mutta se on suomennettu vasta 2020.  Maria Wern on myös tässä kirjassa, mutta omasta mielestäni vain sivuosassa. Kirjan päähenkilö on Per Arvidsson, jonka henkilökohtainen elämä tuottaa lukijalle monta juonen käännettä.

Tuhopolttoja, murhia, rakkautta, lämpöä, juonittelua ja vaikka mitä mahtuu tähän kirjaan. Itse jatkoin lukemista puoli kahteen yöllä, kun halusin saada selville kuka oli kaiken takana eli syyllinen.

Toisaalta loppuratkaisu ei yllättänyt ja yllätti sitten kuitenkin. Itselläni oli useampi vaihtoehto syylliselle, joihin kuului myös oikea syyllinen. Luin itsekin nyt vasta takakannen ja huomasin, että totta tosiaan, tässä palataan Maria Wern -sarjan juurille. Kirja on sarjan kuudes osa. Se selvensi joitakin asioita, joita vähän ihmettelin lukiessani.

 Kannattaa istua alas ja lukea kirjan 360 sivua, mutta ei ehkä ihan putkeen, niin kuin minä tein.

Kuolemansynti

Pitkästä aikaa täällä. Luin Maria Grundin kirjan Kuolemansynti (2020). Kirja oli yöpöydälläni ja muistelin, että se jäi minulta kesken. En löytänyt kirjanmerkkiä ja ajattelin aloittaa sen alusta. Jonkun matkaa luettuani tajusin, että olen lukenut tämän kirjan jo kokonaan, mutta en muista siitä juurikaan mitään. Olisiko syytä huolestua? No, en aio huolestua. Muillekin on käynyt niin, joten se taitaa olla ajan ilmiö jossain määrin. Luin kirjan siis toistamiseen ja pyrin siihen, että luin sitä aina enemmän kuin muutaman sivun illalla rättiväsyneenä. Se on yksi syy siihen, että en saa kirjoista irti kaikkea, kun luen niitä niin lyhyissä pätkissä. Kokonaisuus jää hahmottumatta.

Kirja on ruotsalaisen toimittaja Maria Grundin esikoisromaani, joka on saanut hyvät arvionnit ja sitä on myyty jo useisiin maihin. Kirjan päähenkilöt ovat rikostutkija Sanna Berling, joka on menettänyt miehensä ja lapsensa tulipalossa sekä hiukan erikoinen poliisi Eir Pederson, joka on siirretty mantereelta saarelle.

Nuori tyttö löytyy kuolleena ja kaikki näyttää siltä, että hän on tehnyt itsemurhan. Kun antiikkikeräilijä löytyy raa´asti surmattuna Sanna ja Eir alkavat etsiä yhtäläisyyksiä tapahtumiin.  Kolmetoistavuotiaan Jack Abrahamssonin äiti murhataan myös. Jack on nähnyt jotain, mutta hän ei puhu kenellekään mitään. Lisää uhreja löytyy ja jollain tavalla ne kaikki liittyvät toisiinsa ja itsemurhan tehneeseen Mia Askariin, mutta miten ja miksi? Sitä Sanna ja Eir alkavat tosissaan selvittää.

Sanna saa luotua Jackiin luottamuksellisen suhteen. Sannan oma poika olisi suunnilleen Jackin ikäinen jos hän eläisi vielä. Jack ei kuitenkaan saa sanottua mitään ratkaisevaa. Saarella on tapahtunut jotain useita vuosia sitten ja vaikuttaa siltä, että niilläkin tapahtumilla on vaikutusta nykyisiin murhiin. 

Kirja pitää jännitystä yllä viimeisille sivuille saakka. Loppuratkaisu onkin melko yllättävä ja se yllättää myös Sannan ja Eirin. 

Suosittelen lukemaan.