Raja

Riikka Pulkkisen kirja Raja pistää ajattelemaan tätä maailman menoa oikeasti. Nappasin kirjan matkalle mukaan ja heti ensisivulla tajusin, että olen lukenut sen jo aikaisemmalla reissullani. Vaikka kirja on mieleenpainuva, en silti muistanut sen yksityiskohtia, joten nyt luen sitä toiseen kertaan. Muutama kymmenen sivua on vielä jäljellä. Muistan kyllä loppuratkaisun, mutta en kaikkea sitä mikä siihen johtaa, joten en kommentoi vielä sisältöä sen kummemmin.
Totta on se, että jokaisella meillä on omat pimeät puolemme, jotka toivottavasti pysyvät taustalla. Jatkan luetun mietiskelyä heti kun saan kirjan loppuun. Tällä hetkellä työ häiritsee kovasti harrastuksia ja illalla sammun sänkyyn, joten lukeminen on hiukka vaikeaa, mutta jossain välissä lopetan kirjan ja kerron siitä teille enemmän.
Lukemisiin.

Uusia kirjoja

On ollut niin kiirettä, että en ole ehtinyt tänne kirjoittamaan. Minä tietysti kuulun kahteen kirjakerhoon (joskus olen kuulunut kai neljään yhtäaikaa) ja tilailen sieltä aina sopivasti kirjoja tai annan kuukaudenkirjan tulla. Todella helppo tapa täyttää kaikki paikat kirjoilla, joiden esittely vie mennessään, mutta lukeminen siirtyy hamaan tulevaisuuteen aikapulan vuoksi.
Jokunen päivä sitten tuli molemmista kirjakerhoista lehti ja jouduin perumaan kuukaudenkirjat, mutta toisen lehden takasivulta tilasin (miten ollakaan) kolme kirjaa, jotka iskivät heti kiinni minuun.
Ne ovat:
Kotihipat, aikuisten leikkejä (ei mitään sextailuun viittaavaa, vaan seuraleikkejä, kai?)
Tikkuruokaa, 80 kekkerikelpoista reseptiä
Kakkutikkarit, 25 herkullista kakkusta tikun nokkaan

Näistä kuulette vielä, kunhan Kusti polkee tai oikemmin Itella.