Lontoon matkalta lähti mukaan...

Lontoo helmikuussa... hiukan lumisadetta, tuulta ja kosteaa. Mutta eihän se haittaa. Hyvin pärjäsi, kun oli
kunnon varustus mukana eli talvitakki, -saappaat ja tietty tumput!

Muutaman kirjan jouduin ostamaan ennestään täpötäyteen hyllyyni :)

Tämä meni tuliaisiksi Samille. Islamin ja kristinuskon teemoissa liikkuva sarjakuva.

Ja Pilville tietty alan lehtiä. Eikö Lontoossa käy kaikki Hämeenlinnankin tunnetut kampaajat ;)

Tämä kirjakauppa oli oikea aarreaitta. Hyllyt täynnä alan kirjallisuutta hyvin jaoteltuina. Opaskirjalle kiitos tästä vinkistä!

Kuuma tuli hyllyjä kahlatessa!

Liikkeen taustalla oli pieni koekeittiö, jossa leipuri leipoi leivonnaisia. Ei näy kuvassa.

Minä olisin voinut ostaa vaikka kuinka paljon erilaisia kirjoja, mutta kun on reissussa käsimatkatavaroilla, niin se rajoittaa, onneksi.

Tässä tämä saalis, joka jäi itselle. Päälimmäisenä Food and Beverage Service - oppikirja, jossa on painavaa tietoa (yht. 452 sivua)

Sitten hiukan ohuempi The Australian Women´s Cakebaking, jossa on ihastuttavia leivonnaisia.

Pohjimmaisena on Barista Coffee, joka sisältää tietoa kahvilaaduista, kahvitaidetta, eri kahvivaihtoehtoja, kahvi-ja alkoholiyhdistelmiä, kahvikeksejä, -kakkuja ja -jälkiruokia. Käyttöön menee.

Tämän kirjan ostin jo mennessä lentoasemalta. Minulla täytyy olla aina sanakirja mukana ja nyt se unohtui. Tämä on todella hyvän tuntuinen pieni 43 000 hakusanaa ja sanontaa sisältävä kirjanen (1063 sivua). Ja sitä tarvittiin.

Näillä jaksaa taas vähän aikaa :)

Merja

LAYLA

Layla on ensimmäinen Jari Tervon kirjoittama kirja, jonka luin. Aluksi en päässyt oikein kirjan makuun. Ehkä se johtui siitä, että luin sitä liian lyhyissä pätkissä.
Kun aloitin kirjan lukemisen kunnolla eli melkein putkeen, niin kirja alkoikin elää. Tervolla on mukava tapa tuoda tekstissään esiin erilaisia asioita ulkopuolisen silmin. Ne ovat pieniä juttuja, mutta niille on paikkansa.

Kirjan takakansi ei juuri kerro kirjasta mitään. Muslimeista on kyse ja se tietysti jo antaa raamit asioiden käsittelylle.

Tämä kirja kannattaa ehdottomasti lukea. Siinä tulee ilmi, että vaikka muslimimaissa miehet ovat arvostettuja perheen "päitä", niin myös naisilla on mahdollisuus vaikuttaa ja mitä kamalimmalla tavalla. Tämä yllätti minut. En kerro sen enempää, ettei lukemisen ilo katoa.

 Siispä lukemisiin!

Merja

Mies joka ei ollut murhaaja

Moikka taas!
luin Hjorthin ja Rosenfeldtin kirjat väärässä järjestyksessä. Tämä olisi pitänyt lukea ensin ja sitten vasta Oppipoika.
Eipä se paljoa haitannut, mutta loppusivujen yllätys olisi ollut melkoinen, jos en olisi valmiiksi tiennyt ratkaisua (siis yksi yllätyksistä).
Kirja oli mielenkiintoinen ja se kannattaa ilman muuta lukea, jos hiukankin pitää tämän tyylisistä teksteistä.

Vaikka olen lukenut kaksi kirjaa, niin minulle ei ole muodostunut selkeää kuvaa Sebastian Bergmanista. Hän osaa käsitellä naisia (jos haluaa), mutta toisaalta hänen käyttäytymisessään ei ole mitään hyvää. Jollain lailla tulee mieleen Mentalistin Patrick Jane, joka myös toimii poliisin apuna murhatutkimuksissa. Heissä on paljon samaa, mutta myös eroja. Sebastianin luonne kuvataan hyvin, mutta en ole saanut muodostettua hänestä itselleni ulkoista kuvaa.  Siis yleensähän itselle tulee jokin käsitys, miltä kirjan henkilöt näyttävät, mutta Sebastianin kohdalla niin ei ole käynyt. Ehkä hänen käyttäytymisensä estää kuvan muodostumisen. Sen tiedän, ettei hän ole mikään atleetti vaan lähinnä hiukan ylipainoinen pullukka, mutta siinä onkin kaikki.

Sivuja on 472, joten varaa itsellesi aikaa ja syötävää. Nauti ja anna palaa. Tämä ei ole mikään "välipala vaan kunnon ateria".

Yksi asia jäi hiukan mietityttämään. En tiedä on kirjoittajilla jokin esimerkkipoliisi, mutta Thomas Haralssonista on tehty melkoisen "tyhmä" tapaus, jolla kuitenkin on oma elämä ja sen ilot ja murheet.