Poika joka menetti muistinsa ja Ilonen talo

Kreetta Onkelin "Poika joka menetti muistinsa" voitti vuoden 2013 Finlandia Junior -palkinnon. Luin kirjasta sanomalehdestä ja samassa artikkelissa oli mainittu Onkelin aikaisempi kirja "Ilonen talo". Kiinnostuin kirjoista ja kirjailijasta sen verran, että hankin molemmat kirjat ja nyt lomalla olen myös lukenut ne (yllätys).

Luin ensin kirjan "Ilonen talo", joka on ilmestynyt jo vuonna 1996. Kirjasta on tehty myös televisioversio, mutta se on mennyt minulta ohi. Muutenkaan en ole kiinnittänyt kirjaan ja kirjailijaan huomiota ennen kuin nyt tuon Finlandia-palkinnon myötä. Kirjan tarina sijoittuu Luhangan kylään, josta Onkeli on kotoisin. Se on tarina Onkelin omasta lapsuudesta.

Tämä romaani sai ilmestyessään Kalevi Jäntin palkinnon

 

 

Kirja "alkaa" heti: "Isä nukkuu keskellä päivää. Isä on kännissä. Silloinhan aina nukuttaa. Luhangassa on yksi Nenna Ukkonen. Sen isä on kännissä vihainen." 
Tomperin perheen nuorempi tytär Ruut kertoo perheen vaiheista viidentoista vuoden ajalta. Perheeseen kuuluu Ruutin lisäksi äiti, isä, isosisko Birge ja koira. Äiti alkoholisoituu pahasti isän kuoltua ja samalla mielenterveysongelmat lisääntyvät: "Nukumme Datsunissa. Äiti on pysäköinyt Datsunin saareen. Äiti pelkää kummituksia. Äiti ei uskalla nukkua kotona. Isä ei ole vielä lähtenyt pois."
Onkelin kerronta on suorasukaista. Asiat sanotaan niin kuin nuori tyttö ne käsittää. Mitään ei kaunistella. Tytöt ovat välillä mummulla ja papalla, välillä sijaisperheessä, mutta pääsevät palaamaan takaisin kotiin äitinsä luo. Lapsuuden kokemukset vaikuttavat vahvasti heidän omaan kasvuunsa.

Ilman muuta luettava kirja!

"Poika joka menetti muistinsa" -kirja on suunnattu nuorille, mutta siinä ei ole mitään sellaista, etteikö sitä voisi myös aikuinen lukea, päinvastoin.

Arto tutustuu erilaisiin ihmisiin muistin menetyksen aikana.

Kirjan päähenkilö on Arto, joka herää kesällä jostain Helsingin puistosta. Hän on menettänyt muistinsa, eikä tiedä kuka on, missä asuu ja missä on. Hän arvelee olevansa noin kymmenenvuotias. Taskusta löytyy lappu, jossa lukee "Arto, tule viideksi kotiin. Jälkiruoaksi mansikkajäätelöä! Halit, äiti." Lapusta poika saa tietää olevansa nimletään Arto. Lähdettyään liikkeelle Arto joutuu moneen tukalaan tilanteeseen, mutta huomaa olevansa hyvä puhumisessa ja selviytyy nimenomaan puhumalla kiperistä tilanteista. Hän on jo järkevästi ottamassa yhteyttä poliisiin, mutta tapahtumien kulku vie hänet toisaalle.

Tämä kirja tuo vahvasti esille sen, että kaikkien tekojen takana on aina jotain, joka laittaa ihmisen toimimaan niin kuin toimii.  Usein syyt löytyvät kodista niin surullista kuin se onkin. Joskus myös hyvinkin pieni asia voi aiheuttaa tekoja, joilla on iso merkitys monen ihmisen elämässä.

Mielenkiintoinen tuttavuus kaiken kaikkiaan tämä Kreetta Onkeli.

ajojahti

Liza Marklundin kirjoihin hurahtaneena ostin hänen uusimpansa "ajojahdin" (2013) ja kulutin Tapaninpäivän sen lukemiseen.

Siitä on jo hetki kun luin edellisen kirjan ja aluksi piti hiukan muistella, että pääsi mukaan Annika Bengtzonin nykyiseen elämänmenoon sisälle. Kirja ei kuitenkaan ole mitenkään sidottu aikaisempiin, joten sen voi lukea ihan yksittäisesti.

Varsinaisen julkispoliitikon kidutukseen perustuvan pääjuonen lisäksi kirjassa todentuu vahvasti mahdollisuus vaikuttaa sosiaalisen median kautta mm. mustamaalaamiseen.

Annika on oma aktiivinen itsensä. Hän ehtii tutkia rikoksia, mutta myös valmistaa lähes joka päivä päivällisen uusioperheelleen. Hänellä on erittäin hyvä muisti ja tietämys monista asioista ongelmanratkaisutaidoista puhumattakaan.

Kirja piti kyllä otteessaan, mutta jotain jäi puuttumaan. En ihan viittä tähteä lähtisi antamaan.

Asiat selvisivät lukijalle vaikka mitään "loppukohtausta" ei tullutkaan.

Marklundin tyyli sopii minulle ja se näkyy myös kirjastossa. Kaikki Annika Bengtzon -kirjat löytyvät hyllystä ;).
Palaillaan!

Lisää Tuomista: AGLIO & OLIO

Kun ensin ostaa Saku Tuomisen yhden kirjan, niin yllättäen huomaa, että miehen nimi tulee vastaan jos missäkin yhteydessä. Ei vaan ole tullut kiinnitettyä huomiota. Hän on ollut mm. yhtenä tekijänä kirjassa "Aglio ja Olio" Tuukka Kosken ja Kimmo Kivilahden lisäksi.

Yksinkertaisen pastan A & O

Käsissäni oleva kirja on 5.painos, ensimmäinen on julkaistu jo vuonna 2007. Olen selkeästi ollut "näkemättä" kirjaa, koska en ole "pastaihmisiä" niin suuressa määrin kuin moni muu.
Mutta Sakun "Hyvän elämän" kautta tutustuin miehen muuhun tuotantoon ja nyt tämä kirja kuuluu kirjastooni. Ja mikäli itseäni yhtään tunnen, kohta siellä on myös samojen tekijöiden 2011 ilmestynyt Basta ja ehkä jotain muutakin vielä.

Kirjan ensimmäiset 55 sivua käsittelevät pastan historiaa aina nykypäivään asti, pastan tekemistä ja erilaisia pastamuotoja. Seuraavilla 50 sivuilla on käsitelty erilaisia pastan käyttöön liittyviä perusasioita ja pastaruoissa käytettäviä muita raaka-aineita, kuten juustoja, mausteita yrttejä jne.

Toinen osa, noin 200 sivua, sisältää ruokaohjeita. Äkkiseltään katsottuna lähes jokaisesta ohjeesta on kuva tai ainakin ohjeeseen liittyvistä aineista. Ohjeet eivät ole tarkkoja vaan ennen ohjeosiota on ohjeistettu miten ohjeita tulee lukea.

Vespa ja pasta!

"Ruokaohjeiden filosofia" ja "Määristä ja mitoista" kannattaa lukea ennen kuin alkaa väsätä pastoja. Sieltä löytyy ohjeistus ohjeiden lukemiseen, mm. että lähes kaikki ohjeet ovat kehden hengen ohjeita pl. uuniruoat. Pastan määrä on 100g /ruokailija alkuruoassa ja 120g/ruokailija pääruoassa.

 Bolognese ja Carponara ja paljon muita

Keitinveteen ei saa lorauttaa öljyä vaan ainoastaan karkeaa merisuolaa ja maustamiseen esim. maldon-suolaa (ihan uusi tuttavuus).
Parmesaani ostetaan palana ja raastetaan itse. Ei siis valmista raastetta ostoslistalle.

Ei auta muu kuin sukeltaa pastan ihmeelliseen maailmaan kunhan joulusta selvitään.

Hyvä elämä lyhyt oppimäärä

Saku Tuomisen kirjan nimi on kokonaisuudessaan "Eihän minulla ole hajuakaan siitä, mistä hyvä elämä koostuu. Siksi tästä tuli ainoastaan lyhyt oppimäärä."

Kirja on pieni ja siinä on hiukan yli sata sivua. Se on nopea- ja helppolukuinen. Tuominen pohtii ihmisen käyttäymistä ja uskomuksia ja antaa ehdotuksia miten tulisi käyttäytyä saavuttaakseen hyvän elämän tai jotain sinne päin ;)

Ostin kirjan kolmisen viikkoa sitten ja selasin ja lueskelin sitä jo silloin. Tänään (joulupäivänä) palasin sen pariin ja aloin muistelemaan, että luinko kirjaa siten, että alleviivasin ja tein siihen joitakin sivumerkintöjä. Kunnes "heräsin" ja tajusin, että nehän kuuluvat kirjaan. Saku on varmaankin itse tehnyt merkinnät vapaalla kädellä (juuri minun tyyliini). Hieno tehoste!

Kirja on jaettu kolmeen osaan.
Ensimmäinen osa on INTO. Se sisältää luvut Ilotulitus, Astronautti, Maailman ympäri, Raati, Mitä kaikkea?, Hyvä kirja, Järkevyys, Sitku ja 1943.

Toinen osa on ALHO. Siinä on Suuri tuntematon, Muovailuvahaa, Höpinää, Juu ei,  Niin miksi?, Pois, Ullakko,Värikorjaus, Paha kolminaisuus, Haihattelijat, Puurtajat, Takertujat ja Häkkyrä.

Kolmas osa on VALO. Siihen kuuluu Jako kolmeen, Nyt, Unelmoinnin taito, Tekemisen taito, Muistelemisen taito, Tasapaino, Kiertoliike, Epäonnistumisen pelko ja Hyvän elämän kehä.

Kokeile, havainnoi, opi ja jatka matkaa...

Kirjan lopussa on liitteet, harjoituksia ja tilaa omia muistiinpanoja varten.
Harjoitukset liittyvät
* unelmointiin (mm. "Suhtaudu unelmointiin kuin harrastukseen. Varaa itsellesi aika, esimerkiksi tunti viikossa")
* tekemiseen (mm. "Ala seurata mihin aikasi menee. Pidä paiväkirjaa", "Tee jotain uutta joka viikko, tai edes kerran kuussa. Tee jotain yllättävää jollekin toiselle", "Epäonnistumisia ei ole. On ainoastaan asioita, jotka eivät toimineet")
* muistelemiseen (mm. " Ala havainnoida päivääsi. Käy aina läpi päivän tapahtumat", " Käsittele asiat jotka vaivaavat sinua. Soita vaikeat puhelut. Älä märehdi").

Tämä on kirja, johon voi aina palata ja sitä kautta pohtia omaa käyttäytymistään ja uskomuksiaan. JA MUUTTUA! Jokainen kappale sisältää uskomattoman paljon varteen otettavaa tietoa.

Kirjastoni ehdoton suosikki!