Ruoan terveysvaikutukset

Pirjo Saarnialta on ilmestynyt vuonna 2012 toinen painos kirjasta "Ruoan terveysvaikutukset". Hän on kirjoittanut myös kirjat "Irti makeanhimosta", "Rasvoilla parempaa terveyttä", "Terveellistä ruokaa vartissa" ja uusimpana syksyllä 2016 ilmestynyt kirja "Terveellisempiä herkkuja".
Mikäli haluat tutustua laillistettuun ravitsemisterapeuttiin ja terveystieteiden maisteriin tarkemmin, niin se onnistuu tästä linkistä.

Tämän postauksen kuvat eivät ole laadukkaita, koska en tällä(kään) kertaa jaksanut etsiä sopivaa valoa ja taustaa. Pitäisi rakentaa joku nurkka, missä ottaisi kuvat. Se on kuitenkin vielä pitäisi -vaiheessa.

Pirjo Saarnia kertoo kirjassaan muun muassa; Miten voi parantaa oloaan ruokavalion avulla? Mitä ruokia syöpäsolut inhoavat?  Jos olet tunnesyöjä (kuka meistä ei olisi) niin kirjasta löytyy siitäkin oma lukunsa.

Kirjan sisällyksestä voi todeta, kuinka monipuolinen se on.

Jos kolesteroliarvo hipoo kahdeksaa, niin Saarnian mukaan sitä voi laskea ruokavalion avulla 1-3 yksikköä alaspäin ilman lääkitystä. Bonuksena lisäksi, että silloin ei tarvitse kärsiä sivuvaikutuksista.

Kirja on pehmeäkantinen, miellyttävä kädessä. Siinä on selkeitä kuvia ja yleensäkin sen väritys on mielestäni onnistunut. Havainnollisia esimerkkejä löytyy terveellisistä ja epäterveellisistä päivän aterioista.


Kotimaiset marjat ovat tehokkaita antioksidanttiensa vuoksi. Tämäkin puolukka palelee nyt lumihangessa, mutta kevään myötä se herää tuottamaan meille terveellistä marjasatoa.

Ilmeisesti kirja on myyty loppuun, joten sitä ei välttämättä löydy kirjakaupoista. Onneksi minulla on tämä kirja.

Kirkkaus

Luin Riitta Jalosen kovasti kehutun Kirkkaus -kirjan (2016).  Se oli minulle ensimmäinen kurkistus Jalosen kirjallisuuteen.

Kirja on Jalosen 12. romaani ja se kertoo fiktiivisen tarinan (jos näin voi sanoa) uusseelantilaisesta Janet Framesta (1924 -2004), joka sai osakseen skitsofreenikon diagnoosin. Myöhemmin, paljon myöhemmin, tarkempien tutkimusten jälkeen todettiin, että hän ei ole sairastanus missään vaiheessa skirsofreniaa. Järkyttävät sairaalajaksot ja sähköshokit vaikuttivat kuitenkin hänen myöhempään elämäänsä. Hänestä tuli kuuluisa kirjailija rankasta lapsuudesta ja nuoruudesta huolimatta. Hänestä on tehty myös elokuva, An Angel at My Table. Jalonen kertookin kirjan lopussa, että elokuvan nähtyään hän otti pitkään mielessä muhineen ajatuksen kirjoittaa Framesta työn alle.

En aluksi päässyt kirjaan kiinni, se ei ottanut minua valtaansa. Illalla väsyneenä jaksoin lukea sivun tai luvun, jotka ovat muutaman sivun mittaisia. Minulle ei muodostunut kunnon kuvaa kirjan alusta, se tuntui sekavalta. Tiedän kyllä, että kirjaa pitäisi lukea pidempiä pätkiä, jotta siihen pääsisi paremmin sisään.

 Kirjassa on viisi osaa:
I Armeijamökki Uusi-Seelanti 1924 - 1956
II Peilikaupunki Ibiza 1956-57
III Hyvin pieni lankakauppa Andorra 1957
IV Big Ben Lontoo 1957-1963
V Kakapo Oamaru 1963

Ensimmäisen osan alussa on tämä teksti, joka kuvaa hyvin kirjan tyyliä.

Suurin piirtein kirjan puolesta välistä luin sen loppuun nopeasti. Aloin syttyä sen sisältöön ja ehkäpä ymmärtämäänkin lukemaani.
Janetin elämä ei ole helppoa, hän on herkkä ja rakastuu vääriin miehiin. Kirjoittaminen ei aina suju ja sen eteen Janet joutuu etsimään apua. Onneksi hänellä on ystäviä, paras kaikista on Frank, jolle hän kirjoittaa usein ja joka auttaa ja tukee häntä.

Erilainen, mielenkiintoinen kirja taas vaihteeksi. Ehkä tutustun Jalosen kirjallisuuteen vielä toisen kirjan kautta. Katsotaan.
Toivon lukevani tämän kirjan toiseen kertaan jossain vaiheessa, jotta saan siitä irti kaiken mitä se tarjoaa. Uskon, että olen kehittymässä kirjojen lukijana. Luen nykyään erilaisia kirjoja, en pelkästään nopeita mukaansa tempaavia romaaneja, joista ei vähän ajan päästä muista mitään. Kirja, joka jää mieleen, on lukemisen arvoinen.
Tämä kirja sopisi hyvin lukupiiriin. Siitä jokainen löytäisi omat sävynsä ja varmasti keskusteltavaa riittäisi. Minua alkoi myös kiinnostaa itse Janet Frame, mutta hänen kirjoittamiaan  kirjoja ei ole käännetty suomen kielelle, joten ajatus lukemisesta saattaa jäädä vain kiinnostuksen asteelle.
Lukemisiin!