Panttivanki

 

Minun piti kirjoittaa tänne tästä kirjasta heti kun olen lukenut sen, mutta enpäs ole kirjoittanut. Nyt olen lukenut jo toisen kirjan tämän jälkeen ja kirjan fiiilis on hiukan kadonnut. Kyseessä on siis Clare Mackintoshin kirja Panttivanki. Mieheni teki heti johtopäätöksen kirjan nimestä, eikä lukenut kirjaa, koska panttivankidraamat eivät ole hänen juttunsa.

Kirjan päähenkilö on Mina, lentoemäntä, joka jätti nuorena lentäjäkoulutuksensa yllättäen kesken. Mina on naimisissa Adamin kanssa ja heillä on Sophia-tytär, jonka he adoptoivat kymmenkuukautisena. Sophialla on kiintymyssuhdeongelmia, jotka juontuvat ajalta, jolloin hän ei vielä ollut Minalla ja Adamilla. Sophia on määrätyllä tavalla erityinen lapsi ja tarvitsee enemmän huolenpitoa kuin vastaavan ikäinen lapsi. Hän on kuitenkin viisas ja pystyy ajattelemaan hyvinkin järkevästi.

Adam on järjestänyt itsensä vaikeuksiin eikä kerro niistä Minalle. Se kuitenkin vaikuttaa heidän suhteeseensa. Mina järjestää itsensä historialliselle 20 tunnin suoralle Lontoo - Sydney -lennolle. Hän haluaa mieluummin olla lennolla kuin kotona. Lentokone on hieno ja lennolla on monenlaisia matkustajia. Mina joutuu tekemään ison henkilökohtaisen valinnan ja lopputulemana kone kaapataan. Sophia ja Adam joutuvat myös kokemaan kauhun hetkiä maan päällä. Paljastan tässä, että kone ei tipu, mutta paljon ehtii tapahtua ennen kuin se on turvallisesti lentokentällä.

 

Kirja kannattaa lukea viimeiseen riviin saakka. Yllättäviä käänteitä tulee ihan loppumetreillä. Jäin itse miettimään pitkään kirjan tapahtumia. Pidän kirjoista, joissa ei voi etukäteen ennustaa tapahtumia vaan kirja pitää otteessaan loppuun saakka. Tämä on juuri sellainen vaikka nimestä voisi päätellä että se on vain panttivankidraama.

Tuntematon rakkaani

Kirjakaupan myyjä suositteli minulle Rosie Walshin kirjaa Tuntematon rakkaani. Hän oli lukenut sen yhdeltä istuimelta. Kirjailijan läpimurtoromaani on Hän lupasi soittaa, jonka ostin myös samalla kertaa. Sitä oli myynnissä pokkarina. Itse luen mieluummin oikeita kirjoja, koska niissä on suurempi teksti. En ole vielä lähtenyt kuuntelulinjalla, mutta tiedän, että jossain vaiheessa sekin "kortti" on käännettävä.

Kirjan päähenkilöt ovat Leo ja Emma. Heillä on yhteinen tytär Ruby, jota he molemmat rakastavat kovasti. Niin ja kuuluuhan perheeseen vielä löytökodista haettu koira, John Keats. Emma on rannikkoekologi, joka tutkii alueita ja eliöitä, jotka paljastuvat laskuveden aikana. Leo kirjoittaa muistokirjoituksia ihmisistä varastoon jo heidän eläessään. Ne ovat siten valmiita tai ainakin lähes valmiita kun henkilö kuolee ja median pitää reagoida siihen nopeasti.

Emma on sairastanut syövän ja hoidot ovat nyt siinä vaiheessa, että he odottavat tietoa onko syöpä voitettu vai ei. Leo alkaa tehdäkseen jotain ja varmuuden vuoksi kirjoittaa muistokirjoitusta myös vaimostaan. Kaivaessaan taustatietoja hän yllättyy, kun tiedot eivät täsmääkään vaimonsa kertomien asioiden kanssa. Leo huomaa, että hän ei tiedä vaimostaan juurikaan mitään. Lisäksi hän huomaa, että Emmalla on jotain salaisuuksia menossa, joista tämä ei kerro Leolle. 

Leo on saanut tietää omia taustojaan ja järkyttynyt kovasti niistä tiedoista. Nyt hän lisäksi pelkää menettävänsä vaimonsa ja rakkaan lapsensa. Kuuluisa näyttelijä katoaa ja hän sekä hänen miehensä liittyvät myös Emman historiaan. Leo on epätoivoinen kaikkien eteen tulevien yllätysten keskellä.Kirja pitää otteessaan loppumetreille saakka. 

Nyt minulla on menossa toisen kirjailijan kirja, mutta sen jälkeen mahdollisesti avaan Rosie Walshin läpimurtoromaanin.

Veteen piirretty viiva

Minulle on kertynyt Camilla Greben kirjoja useampi ja nyt sellainen on myös kädessäni. Kirja on nimeltään Veteen piirretty viiva. Kirja kertoo Samirista, hänen tyttärestään 18-vuotiaasta Yasminista ja Mariasta ja hänen 10-vuotiaasta pojastaan Vincentistä. Vincent on Down-lapsi. Maria ja Samir ovat menneet jokunen aika sitten naimisiin. Maria on viettämässä tyttöjen viikonloppua, kun Samir soittaa ja kertoo Yasminin kadonneen. Ensin epäillään että Jasmin on tehnyt itsemurhan mutta silminnäkijän kertomuksen jälkeen homma muuttuukin murhatutkimukseksi. Innostuin selaamaan kirjaa uudelleen vähän tarkemmin. Olen lukenut tämän jälkeen jo muita kirjoja, enkä muistanut kaikkea tarkasti. Jäin uudelleen koukkuun. Muistin kyllä pääosin mitä kirjassa tapahtuu, mutta pikkukohdat halusin tarkistaa uudelleen. Kirjat pitäisikin lukea kahteen kertaan, jotta niistä löytäisi kaikki "mausteet". 

Marian ja Samirin elämä menee aivan sekaisin Yasminin katoamisen jälkeen ja Vincentkin päättää lakata puhumasta. Toinen murhakin tapahtuu. Kirjassa seurataan myös poliisi Gunnaria, jonka elämäntapa tulee lukijalle selväksi.

Yasminin katoamiseen ja toiseen murhaan ei löydy syyllisiä. Kirja eteneekin 20 vuotta eteenpäin. Gunnar on edelleen poliisina ja hän alkaa tutkia uudelleen vanhoja tapahtumia kun merestä löytyy mattoon kääritty nuoren naisen ruumis. Monen mutkan jälkeen kaikki vanhat tapahtumat saavat selityksen ja tekijät löytyvät. 

Loppuratkaisussa on yllätyksiä, joita ei osaa odottaa. Kirja on lukemisen tai kuuntelemisen arvoinen. Suosittelen.

He juoksivat pakoon

 Tartuin kirjakaupassa Simon Häggströmin kirjaan "He juoksivat pakoon". Kirja kertoo Jenniferistä ja viisitoistavuotiaasta Malvinasta, joka joutuu nuorisokodissa toiminnanjohtajan ahdistelemaksi. Malvina yritti kertoa asiasta, mutta toiminnanjohtajan sana painoi enemmän. Jennifer ja Malvina karkaavat nuorisokodista Tukholmaan. Jennifer on kokeneempi kuin Malvina ja ottaa ohjat käsiinsä. He huijaavat miehiltä rahaa jotta voivat elää Tukholmassa.

Kirjan pahis on Predator69, joka organisoi nuoria tyttöjä miesporukalle. Molly, 16 v, on yksi näistä tytöistä. Hän on joutunut Predatori69:n ohjailtavaksi. Lastentarhanopettaja on käyttänyt Mollya lapsena hyväkseen ja sen jälkeen Mollya on ahdistanut kaikista hoidoista huolimatta. Osittain tämän vuoksi Predator69 saa Mollysta otteen. Molly päätyy erääseen ryhmäseksisessioon ja Predator69:n painostuksen jälkeen itsemurhaan. Molly jättää viestin, jonka perusteella poliisit saavat tietää Predator69:sta ja alkavat tutkia tapausta.

Jenniferin ja Malvinan polku johtaa myös Predator69 luokse ja he suostuvat tämän järjestämään tapahtumaan. Myös poliisi on saanut vihiä tapahtumasta. Tämän enempää en kerro kirjan sisällöstä. Joka tapauksessa kirjaa ei voi suositella herkille ihmisille, on se sen verran raaka tai kauhistuttava. Häggström on kirjailija ja poliisi. Hän on erikoistunut prostituutioon ja ihmiskauppaan. Kirja tuntuu sekä todelliselta että epätodelliselta. Tavallinen ihminen ei halua uskoa, että tällaista tapahtuu oikeasti, mutta poliisina varmastikin näihin asioihin törmää työssään.  Pohdin kirjan asioita pitkään ja edelleen nyt kun kirjoitan tätä.                                                                                                                                                                     

 

Häggströmiltä ilmestyy toinen kirja syksyllä 22. Luulisin, että tulen lukemaan myös sen.

Levoton mieli

Levoton mieli on Siri Bergman -jännitysromaani. Sisarukset Camilla Grebe ja Åsa Träff ovat kirjoittaneet tämän kirrjan. Åsa on psykologi ja Camilla kirjailija. Tämä on heidän esikoisromaaninsa. Kirja tosiaan pitää otteessaan loppuun saakka.

 

 

Siri on psykologi, joka on menettänyt miehensä noin vuosi sitten. Hän nukkuu metsämökissään meren rannalla valot päällä ja näkee usein unia miehestään. Hän juo viiniä joka ilta ja usein liian paljon. 

Siri, Aina ja Stef ovat kaikki psykologeja ja he ovat perustaneet kolmisin alan yrityksen. Heillä on myös apulainen Marianne, joka pitää järjestystä yllä. Kaikki menee hienosti, kunnes rento ilmapiiri kiristyy tapahtumien vuoksi.

 

Sirin asiakkaana on nuori nainen Sara, joka tulee Sirille tärkeäksi. Hän tosissaan haluaa, että Sara paranee. Eräänä päivänä Sara löytyy kuolleena Sirin laiturin vierestä ja sen jälkeen Sirin elämässä alkaa tapahtua. Mariannen päälle ajetaan ja hän makaa koomassa sairaalassa, Sirin asiakkaalle lähetetään kirje, jossa haukutaan Siriä. Siri tuntee kuinka häntä seurataan. Talon ympäriltä kuuluu askelia ja sinne jää myös jälkiä. Myös sisällä on käyty.

Paljon muutakin tapahtuu ja lopulta ollaan varmoja siitä, että Siri on kohde, jota joku vainoaa. Sirin elämä muuttuu täysin eikä hän voi enää luottaa kehenkään. Hän on todella kuoleman vaarassa.

Kirjan juoni tarjoilee monta mahdollisuutta, lähes jokainen Sirin läheltä voisi olla hänen vainoajansa. Minä kyllä tajusin loppuvaiheessa kuka se mahdollisesti olisi, mutta oli pakko lukea kirja loppuun, jotta sain siitä selvyyden. 

 

Jos yhtään pitää tällaisistä psykologista juonista, joissa kelataan asioita myös takautuvasti ja välillä lyhyesti vainoajan mietteitä, niin tässä on kirja, johon kannattaa tarttua.

 

Kape ja Jaska

Kirjan nimi on oikeasti pidempi kuin otsikossa. Kape ja Jaska, Mestarin otteessa, Miten ruokaa oikeasti kokataan? Se on ilmestynyt 2021 ja kustantaja on Tammi. Kyseessä on siis herrat Kari Aihinen ja Jaakko Saariluoma. Olin katsellut kaupassa käydessäni kirjan kansikuvaa jo aikaisemmin, mutta jotenkin en vaan tarttunut siihen.  Kerään keitto- ja ruokakirjoja, mutta nykyään täytyy olla tosi tarkka etten osta kirjaa, joka minulla on jo hyllyssä.

Ammattiliitto, johon kuulun, tarjosi mahdollisuuden osallistua Kape Aihisen kokkikouluun netissä ja sain sinne paikan kun ilmoittauduin siihen heti kun näin mainoksen. Sen jälkeen tutustuin tähän kirjaan paremmin kauppareissulla ja selattuani sitä, se lähti ostoskärryssä mukaan. 

Kirjaa voi lukea ihan lukemalla. Siitä ei tarvitse tehdä mitään ruokaa, jos ei halua. Kirjan ydin on siinä, että Jaska haluaa tietää miten ruokaa oikeasti tehdään ja Kape vastaa, ohjaa, neuvoo ja selittää. Kaikki lähtee siitä, mitä välineitä keittiössä tarvitaan. Esim. Kapen mielestä keittiössä ei tarvita kuin korkeintaan kaksi kunnollista keittiöveistä. Minä olen vähän eri mieltä. Minulla on laatikossa pakattuina ne parhaat veitset, joita käytän tarvittaessa. Kaikkien käytössä on kakkosveitsiä, joilla ei ole niin väliä. Joka kokillakin on omat veitsensä, jotta ne pysyvät kunnossa.

Pihvin paisto käydään perusteellisesti läpi, "temperointi, väri, maku, uuni, veto..."

Kirjan takakannessa luvataan, että lukija saa haltuunsa mestarikokin parhaat vinkit ja takuuvarmat reseptit. 

Uppomunan keittäminenkin käydään perusteellisesti läpi. Munat voi myös esikypsentää ja kypsentää myöhemmin tarpeen mukaan. 

Keittiössä ei tarvitse olla juurikaan muuta kuin suolaa, mustapippuria, sitruunaa, voita, öljyä, etikaa, valkosipulia ja timjamia.

Kape sanookin, että "Ei tää kokkaaminen nyt niin ihmeellistä oo. Sulla pitää vaan olla kamat valmiina ja misat tikissä."

Kape suosittelee ostamaan kalan fileoituna. Vaikka se on kallista niin hävikkiä ei juurikaan tule. Lohimedaljongin leikkaaminen on tarkkaa puuhaa, ettei nahka mene poikki ja paistaminen samoin. Kalan kylpsennyksessä on tärkeää, ettei kalasta tule kuivaa. 

Kirja on jaettu seitsemään osaan:

1. Keittiö, set-up & välineet

2. Liha

3. Kala

4. Muna

5. Pastat

6. Vege

7. Kastikkeet

Rento kirja, jossa on mielenkiintoisia vinkkejä. Lukiessa ja kirjaa selatessa tulee halu kokeilla, miten Kapen ohjeet toimivat elävässä elämässä. Eniten jäi kiinnostamaan pihvin paistaminen. Kaikki pihvit kulkevat pannulta uuniin ja sitten vetäytymään folioon ja sen jälkeen vasta lautaselle. Minun keittiössäni pihvit ova suurin piirtein kulkeneet suoraan pannulta lautaselle.

Ruskean kastikkeen Kape tekee siten, kuin minullekin on opetettu eli ruskistamalla jauhot rasvassa. Pieni ero kuitenkin on, Kape käyttää kattilaa, minä valurautapannua.

Kirja on just yhtä hauska kuin kansikuva.

Napapiiri

Olen Liza Marklund -fani. Minulla on kaikki hänen Annika Bengtzon -kirjat. Annikan myötä olen liittynyt aikoinaan Facebookiin. Siihen aikaan pääasiassa nuoret olivat siellä ja kovasti he hämmästelivät, kun löysivät minutkin sieltä.

Napapiiri on ihan oma juttunsa. Kirjan kannessa luvataan, että tämän kirjan myötä alkaa uusi sarja. 

Kirja kertoo viidestä koulutytöstä, jotka ovat pitäneet keskenään lukupiiriä useita vuosia. He ovat organisoineet lukupiirin siten, että yksi on sihteeri ja vuorollaan yksi valitsee kirjan, jonka kaikki lukevat. Tapaamisessa hän esittelee kirjailijan ja kirjan ja sen jälkeen siitä keskustellaan. He kertovat lähinnä siitä, miten kirja on vaikuttanut heihin eivät niinkään kirjan juonesta.

Marklund kirjoittaa vuorotellen tyttöjen kouluajoista 40 vuotta sitten ja nykyhetkestä. Sofia, yksi tytöistä katoaa erään lukupiirin jälkeen, Agneta jättää samaan aikaan kaiken taakseen ja muuttaa muualle opiskelemaan. Carina jää paikkakunnalle, myös Birgitta (Gitte) ja Susanne lähtevät muualle. Lukupiiri hajoaa. Sofiaa ei löydy eikä hänestä kuulu mitään.

Tyttöjen ihastuksen aihe on Wiking, josta myös keskustellaan lukupiirissä. Hänestä tulee isänsä mallin mukaan poliisi. 

40 vuotta sitten valetusta pylväästä löytyy naisen ruumis, jolta on leikattu pää pois. Rakennusvaihe sopii Sofian katoamisaikaan, joten kaikki aikaisemmat kuulustelut ja muut tapaukseen liittyvät asiat kaivetaan uudestaan esille. Wiking alkaa selvittämään Sofian tapausta. 

Minä en yhdy takakannen kehuihin. Luin kirjaa iltaisin aina pätkän kerrallaan. Aloin pitkästyä kirjaa lukiessani, koska tuntui siltä, ettei siinä tapahdu mitään.

Kirjassa on 361 sivua ja kaikki "jännä" tapahtui viimeisen 30 sivun aikana.

Kirja vei koko ajan kohti ratkaisua, joka siitä huolimatta yllätti täysin. Jos tämä aloittaa uuden kirjasarjan, niin luulisin, että tässä pohjustettiin henkilöitä ja heidän tauostojaan tai ainakin Wikingiä, jos hän on kirjasarjan uusi pääosan esittäjä.

Kirja ei siis loppunut, vaikka Sofian tapaus ratkesi, siinä vihjaistiin monia juttuja, joihin saatetaan palata seuraavissa kirjoissa.

Minä tulen hankkimaan seuraavat kirjat myös vaikka tämä kirja vähän kangersikin. Loppu oli kuitenkin niin hyvä, että sen perusteella haluan päästä seuraavan tapauksen kimppuun, kunhan se joskus tulee.

Kuin kytevä tuli

 Ostin kirjakaupan alemyynnistä Paula Hawkinsin kirjan Kuin kytevä tuli. Minulla on hänen esikoisteoksensa Nainen junassa, jonka olen myös lukenut (ihme ja kumma). Ajattelin, ettei hän voi kirjoittaa huonoa toistakaan kirjaa ja olin oikeassa. 

Kannen teksti "Mitä oikein menit tekemään?" on oikein juoneen osuva. Kirjassa on kolme naista, jotka jokainen liittyvät jollain tavalla asuntolaivasta löytyneeseen nuoren miehen ruumiiseen. Daniel on puukotettu laivaan. Asuntolaivan vieressä asuva Miriam löytää ruumiin ja hälyttää poliisit paikalle. Miriam tietää tarkalleen mitä laivojen läheisyydessä tapahtuu ja kuka siellä liikkuu. Carla on Danielin äidin sisko. Carla ja miehensä Theo menettivät kolmevuotiaan poikansa Benin 18 vuotta sitten. Ben oli hoidossa Carlan sisarella ja putosi parvekkeelta. Tämän jälkeen sisarusten välit katkesivat ja niin myös yhteydenpito sisaren poikaan, Danieliin, loppui. Kolmas nainen on Laura, jolla on myös oma strategiansa. Hän oli Danielin luona yötä ennen murhapäivää. Häntä epäillään vahvasti murhasta.

Kirjan juoni kulkee sujuvasti. Välillä tulee takaumia Miriamin kirjoittamien muistelmien kautta. Miriam antoi käsikirjoituksen luettavaksi kirjailijalle ja se jäi sille tielleen. Kirjailijalta ilmestyi lähes samanlainen kirja hetkeä myöhemmin. Se kalvaa Miriamia vahvasti.

Danielin murhaaja paljastuu loppumetreillä, mutta monta muuta asiaa ratkeaa siinä sivussa. Kannattaa lukea tai kuunnella.