keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Myrskyuhri

Vihdoinkin löysin aikaa lukea Dolores Relondon Baskimaan murhat -trilogian viimeisen osan, Myrskyuhrin.
Trilogian kahta ensimmäistä kirjaa olen esitellyt täällä blogissa aikaisemmin. Ei haittaa, vaikka kirjojen lukemisen välissä on pitkä aika, asiat palaavat mieleen nopeasti.
Kirjasarja on koukuttava. Rikosylikonstaapeli Amaia Salazarilla on järkyttävät muistot omasta lapsuudestaan ja hän näkee jatkuvasti painajaisia äidistään. Tässä kirjassa lähes kaikki asiat selviävät, mutta Amaia sotkee itse elämäänsä lisää ja kirja loppuukin siten, että pääasiat selviävät, mutta Amaian henkilökohtaiset asiat jäävät lukijan oman mielikuvituksen varaan. Toisaalta ärsyttävää, toisaalta ihan ok.
Hiukset eivät minulla nousseet pystyyn, mutta olihan kirjassa omat jännät kohtansa. Siinä oli sopiva sekoitus myyttejä ja todellisuutta. Ei mennyt liikaa ns. "yli".

Kannattaa lukea koko sarja, mutta toimii varmaan yksittäisinäkin kirjoina. Jälkimmäisissä osissa aina palataan menneeseen.
Lukemisiin!