SOKERIA viinissä

Joulupukki toi minulle kirjan "SOKERIA viinissä" (2014). Nimi sinänsä on kekseliäs ja soveltuu kirjan sisällön kokoajaksi mainiosti.

Kaunis "käteensopiva" kirja

Lahden Runomaraton ry on julkaissut kirjassa valikoiman runoja Makuja ja nautintoja -kilpailusta. Kirjan ovat toimittaneet Marja-Terttu Lounasvaara, Sanna Virta ja Marja Welin. Graafinen suunnittelu ja kuvitus ovat Caroline Sassalin käsialaa.

Tosiaan tämä kirja vie kielen mennessään. Onneksi makuihin voi palata.

Kilpailu järjestettiin tänä vuonna (2014) ja siihen osallistui 850 runoa ja 29 runovideota. Tässä kirjassa on luettavissa 89 runoa. Tekijät toteavat, että rakkaus ja ruoka osoittautuivat erottamattomaksi pariksi. Lukija voi itse todentaa sen runoihin syventyessään.

Sain kirjan Joulupukilta, mutta taustahahmoina hääräsivät poikani ja hänen naisystävänsä. Solinan kolme runoa ovat päässeet kirjaan ja ne kuvastavat hyvin sitä Solinaa, josta olen oppinut tuntemaan jo pienen siivun.

Tässä yksi Solina runoista, joka kuuluu Parasta vuosikertaa -osioon:

     Zingiber officinale

murukkini ei ole mikään habanero.

kyselytutkimuksen mukaan

tulisuus on haluttu ominaisuus

mitä tulee seksiin

ja miesten grillikastikkeisiin.

minä arvostan

inkiväärin raikkautta:

rakastetun tulee olla

väkevä ja katkera.

kun hän koskettaa, nousee iho

vastaan,

nyppyyntyy.

                                                  SOLINA RIEKKOLA

Kuvitus mukailee kirjan teemaa.

Tässä toinen runo Mä otan se tavallisen -osiosta:

Hän haudutti hiljalleen

   ystävyyden kesän

  moussakahetket

              Rhodoksella

 kohmeisin käsin

talkooporukan

           hirvikeitto

         mutta

            sairaalan pitkien öiden

      vesivellien jälkeen

                                       kotona lämmin kanaliemi

         siinä ja juuri silloin

     jumalten ruoka!

                                                                                                                       HELENA SEPPÄLÄ


Keräsin nuorena aforismeja ja niihin liittyviä kuvia vihkoihin, mutta runot löysin oikeastaan vasta aikuislukiossa vajaa kymmenen vuotta sitten. Kiitos äidinkielen Hely-opettajalle.
Äidinkielen tunneilla samoista runoista tehdyt erilaiset runoanalyysit avasivat ihan oman maailmansa. Opin, että lukija kuvittaa oman tarinansa lukemastaan runosta. Jokaisen luetun runon taakse liittyy jotain lukijan omaa tulkintaa.

Suosittelen tätä kirjaa, mikäli sen saatte jostain käsiinne. Ruoka ja rakkaus: siinä on yhdistelmä, joka ei jätä kylmäksi. Ulkona on aattona satanut noin 25 cm:n lumikerros ja joulupäivän pakkanen, joten nyt on sopiva hetki nauttia sisällä villasukat jalassa hyvästä runokirjasta.

Saimme valkoisen joulun viime minuuteilla tänne Hämeenlinnaankin

Tomtens År

Kävin eilen pikaisesti Hämeenlinnan uudessa kauppakeskuksessa Goodmanissa ja poikkesin Kirja&Idean PopUp -myymälään.  Käsiini osui Tonttukirja, jossa oli alennettu hinta 45 euron pintaan (normihinta yli 50 €). Kirja oli kuitenkin pöydällä, jossa suurin osa kirjoista maksoi 10 euroa, joten naisen logiikalla ajattelin, ettei hintatieto voi pitää paikkaansa. Niinpä nappasin kirjan (se oli ainoa) mukaani ja lähdin tiedustelemaan asiaa myyjältä. Hän kävi "takahuoneessa" kysymässä todellista hintaa ja lopputulemana kirja lähti meille 15 eurolla.

Myyjä varoitteli ennen rahastusta, että kirja on ruotsinkielinen. Jotkut asiakkaat kuulemma olivat palauttaneet kirjan sen vuoksi, kun se oli ruotsinkielinen.

Suomenkielinen kirja on Tontun vuosi

Teksti on Kirsti Mannisen ja kuvitus Aki Paavolan

Kirjaa on mukava selata ja tutkia sen kuvia. Voin vain kuvitella miten mukavaa olisi katsella kirjaa jonkun lapsen kanssa. (Sitä odotellessa. Jaahas, alkaakohan tässä mummukuume nostaa päätään ;)

Minulle haastetta antaa kieli. Kirjan avulla voi palautella mieleensä toista kotimaista ja lisäksi huomata kuinka paljon ymmärtää kun ruotsin kieltä ei oikeastaan tule käytettyä missään.

Kirjan takakannessa jää miettimään, ovatko nämä oikeita tonttuja?

Kirja kertoo Tyynelän tontuista ja samalla tavoistamme, uskomuksistamme, vuoteen sijoittuvista juhlapäivistä ja yleensäkin eri vuodenajan askareista.

Eija Porkolan valmistamat tontut on kuvattu Eijan kotipiirissä, Luodon Västerbyssä, jossa Tyynelän tontut asuvat. Tyynelä on auki myös vierailijoille määrättyinä aikoina.

Tyynelän tontuilla on myös omat Facebook-sivut

Kuvissa tontut tekevät erilaisia askareita, tässä erilaisia leluja puusta

Kesäisin tontut kalastavat

Kirjassa tontut paistavat makkaraa, käyvät savusaunassa, hiihtävät, tekevät saunavihtoja/vastoja juhannuksena, käyvät mustikassa, ovat mukana korjaamassa satoa, veittävät kekrijuhlia, pesevät pyykkiä vanhaan tapaan pyykkilaudalla ja viettävät häitä.
Kirja päättyy tonttujen joulun viettoon Tyynelässä. Jouluun liittyy tietysti lahjojen jakaminen, mutta siihen ei ole keskitytty laajemmin.

Reki täynnä lahjola

Kirjaa voi pitää myös ruokakirjana, sillä saat samalla mallasleivän (maltbröd), karjalanpiirakoden (Karelska piroger), hernekeiton (ärtsoppa), laskiaispullien (faslagsbullar), mämmin (memma), kulitsan ja Tyynelän tonttujen kotijuuston (bondost),  kalakukon, ohrauunipuuron (korngröt), ruisleivän (rågbröd) ja sienisalaatin (svampsallad) ohjeen.

Ehdottomasti tutustumisen arvoinen kirja ja kannattaa harkita myös Tyynelässä käyntiä. Minä ainakin lumouduin tontuista.

Tonttuilemisiin!

Aika ei koskaan sano näkemiin

Kari Koivun saarnoja ja puheita armosta, toivosta ja lohdutuksesta 1982-2012.

Tein heti ostopäätöksen kun kuulin, että Kari Koivulta tulee kirja. Hän oli itse esittelemässä sitä Suomalaisessa kirjakaupassa, joten ostaessani kirjan sain siihen samalla omistuskirjoituksen.

Tätä kirjaa voi lukea silloin kun siltä tuntuu. Sen voi myös avata mistä kohdasta haluaa. Sisällysluettelo antaa kuvan tekstien sisällöstä ja ajankohdasta, milloin saarna tai puhe on pidetty. Kirjassa on 36 saarnaa ja viisi puhetta, mm. Koivikko-kodin viisivuotisjuhlapuhe Hämeenlinnan Raatihuoneelta.

Kirjan nimen mukainen saarna on pidetty Hämeenlinnan kirkossa 28.11.2004 ensimmäisenä adventtisunnuntaina. "Aika ei koskaan sano näkemiin. Lahjomattomalla tavalla se kulkee eteenpäin. Kerran eletty hetki ei koskaan enää palaa...."

Muutama muu saarnan alku kirjasta:

"Odotus on osa ihmiselämää. Pelon ja epävarmuuden keskellä odottavan aika on pitkä ja raskas. Kuljettaessa kohti hyvää aika kuluu nopeasti...."

"Elävä tuli kiehtoo kauneudellaan ja lämmöllään. Se myös pelottaa väkevällä voimallaan. Ihmisenkin mielessä moni ilo ja unelma voi palaa karrelle..."

 

Tässä on kirja, jota voi lukea vaikka ei olekaan mikään "uskovainen". Kari Koivu käyttää runoja teksteissään ja hän osaa oikeasti tehdä sellaisia tekstejä, joita on ilo kuulla ja lukea.
Tämän voisi hyvin tehdä myös äänikirjaksi. Ja vieläpä niin, että tekijä itse lukisi tekstit.

Joulun odotusta!

Salla Simukan Lumikki

Luin lehdestä Salla Simukan Lumikki-trilogiasta, jonka käännösoikeuksia on myyty hurjasti (37) eri maihin ja Frankfurtin kirjamessuilla taidettiin myydä lisää.
Lumikki on aina kuulunut lempisatuihini, joten kiinnostukseni heräsi.  Ihastuin ensimmäiseksi kirjojen nimiin, jotka tulevat suoraan sadusta.

Grimmin satu

Lumikki metsässä

Tilasin tietty kaikki kolme kirjaa ja nyt ne odottavat, että jossain vaiheessa tartun niihin ja luen ne :). En voi kirjoittaa niiden sisällöstä mitään, koska olen ainoastaan ihastellut niitä päällisin puolin.

Lumi, veri ja eebenpuu

Ensimmäinen osa on "Punainen kuin veri".

Lumikki Andersson

Taustan teksti kertoo paljon

"Valkea kuin lumi" on toinen osa.

Lumikki ja Zelenka

Lumikki-trillerin toinen osakin lupaa paljon

Ja trilogian päättää "Musta kuin eebenpuu"

Lumikin ahdistelijan sielu on musta kuin eebenpuu

Menneisyyttä ei pääse pakoon

Kirjoista näkee heti ensinäkemältä, mikä osa on kyseessä. Punainen,valkoinen vai musta.

Väritys on hieno lisämauste

Tässä itse kirjailija

Kirjasarjaa kehutaan kovasti piinaavan jännittäväksi ja toivonkin, että se täyttää odotukset sitten kun ehdin siihen iskemään kiinni.

Ja vielä se sadun Lumikki

Odotan kovasti ensi lauantaita, jolloin olen menossa Helsingin kirjamessuille. Samaan aikaan on Ruoka ja viini -tapahtuma, joten päivästä tulee pitkä ja antoisa. Nähtäväksi jää kuinka paljon kirjoja tarttuu mukaan. Koskaan en ole tullut messuilta tyhjin käsin. Kerran ostin kaksi kirjasarjaa sisarten lapsille joululahjoiksi (kun halvalla sai). Vaati hieman ponnistuksia kantaa laatikoita junaan ja junasta pois. Sen opin, että en enää ole kirjasarjoja ostanut, vaikka kertyy sitä painoa yksittäisistäkin kirjoista.

Näihin tunnelmiin!

Gradutakuu

No niin, nyt ollaan lähellä fokusta eli gradusta on kyse. Tilasin Kimmo Svinhufvudin "Gradutakuu" -kirjan (2010) ja olen lukenut sen lähes kokonaan. Viimeksi keskellä yötä, kun uni ei tehnyt tuloaan piti lukea muutama sivu gradutakuuta niin johan alkoi ramasemaan :) No ei se ihan niin mennyt, mutta lukeminen kokosi kuitenkin ajatuksiani siihen malliin, että pystyin myös rauhottumaan uneen.

Kirjan väri tasapainottaa levotonta mieltä.

Kirjan ulkoasu on vihreä, en tiedä onko alkuperäisenä ajatuksena ollut vihreän värin rauhoittava vaikutus.

Vihreän värin vuoksi oli pakko laittaa tähän lainaus Namaste Oy:n sivuilta Marika Borgin tekstistä:

"Vihreä on luonnon oma väri, rauhoittava ja sopusuhtainen.Se lisää viisautta, ymmärrystä ja harmoniaa....Luonnon vehreys rauhoittaa ja lataa meitä, aivan kuin löytäisimme helpommin sisäisen itsemme. Sanotaan, että vihreä on sydämen väri, tasapainoinen, tervehdyttävä ja virkistävä... Vihreää käytetään rauhoittamaan sydänvaivoja, liian korkeaa verenpainetta sekä jännittyneisyyttä. On havaittu, että omenanvihreä on erityisen hyvä tyynnyttämään kiihtynyttä tai shokissa olevaa mieltä sekä rauhoittamaan ylivilkkaita lapsia... Luonnonvihreällä on aina koko olemustamme tasapainottava vaikutus."
Lähde: http://www.namaste.fi/fi/inspiroidu/artikkelit/varit-ovat-voimaa

Kirja on Svinhufvudin mukaan erilainen graduopas. Se sisältää ohjeistuksen lisäksi tehtäviä, joita tekemällä mm. tottuu kirjoittamaan ja aikatauluttamaan kirjoittamistaan.



Kirjan ensimmäisessä kappaleessa on diagnoosi minun olotilalleni, graduahdistus. En kuitenkaan tunnusta että se olisi kovin vakava minun kohdallani, suurin syypää siihen että olen jumissa on määrätynlainen laiskuus tarttua. Ehkä minun pitää kokea tämä, jotta pääsen siihen tunnetilaan, joka on opiskelijoilla, joita itse olen mm. patistanut tekemään/palauttamaan tehtäviään.

Svinhuvud tekee graduohjausta ihan työkseen eli kokemusta ei puutu.

Tunnustan, että en ole tehnyt kaikkia kirjan harjoituksia, mutta tämäkin kirjoittaminen vie minua lähemmäksi tavoitettani. Lisäksi olen tehnyt keväälle jo niin monenlaista suunnitelmaa, että motivaationi väistämättä alkaa tulla esiin.

Svinhufvud kirjoittaa ja käsittelee asioita hauskasti. Ensinnäkin lukijan pitää miettiä, miksi tekee gradua? Ja miten hyvän siitä aikoo tehdä? Hän kertoo kylmästi että "sinun gradusi on sinun", kukaan muu ei sitä tee, ellet sitten teetä sitä jollakin, mutta se ei ole suositeltavaa. Ja toisaalla että "sinun gradusi ei ole sinun", vaan se on yhteistyötä.

"Aikuisuus alkaa silloin, kun alamme ottaa vastuun omista teoistamme" - Robert G. Allen, amerikkalainen sijoittaja ja kirjailija.
Kirjan lukujen alussa on edellisen kaltaisia eri henkilöiden sanontoja, joita ainakin minä luen mielelläni.

Vapaa kirjoittaminen säännöllisesti tekee kirjoittamisesta rutiinia.

Gradun kirjoittamisessa on kolmenlaisia päiviä:
- fokuspäiviä, jolloin keskitytään 80 % ajasta saavuttamaan tavoite
- puskuripäiviä, jolloin suunnitellaan, keskustellaan, etsitään kirjallisuutta tai luetaan tätä opasta
- vapaapäiviä, jolloin vältetään kaikkea työhön liittyvää toimintaa

Ajankäytön tavoitteena on lisätä fokuspäivien ja vapaapäivien määrää ja vähentää puskuripäiviä.

 Kirjan loppuosassa on lyhyesti ohjeita viittauksiin ja lähteiden merkitsemisiin ja joitakin oikeinkirjoitusvinkkejä (pilkut, viivat, numeroilmaukset, vinoviiva ja kursivointi)


Uskon että tästä kirjasta on minulle hyötyä. Ainakin se on tuonut minut ydinasioiden juurelle ja jotain on jo liikahtanut siihen suuntaan, että graduni alkaa taas elää :)


"Nopein tapa tehdä monta asiaa on tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan." -Samuel Smiles, skotlantilainen kirjailija

Syksyn hohtavat värit antavat myös energiaa.

Tatu ja Patu, syömään!

Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu ovat aivan mahdottomia kavereita. Heidän touhuamisensa eri asioiden kimpussa on virkistävää luettavaa. Ruoka-aihe houkutteli ostamaan tämän kirjan heti ja se kannatti.

Tatu ja Patu ovat kotoisin Outolasta.

Tatu (silmälasit) ja Patu ovat veljeksiä. He ovat seikkailleet jo 11 kirjassa tätä ennen. Tekijät ovat saanneet Finlandia Junior -palkinnon 2007 Tatun ja Patun Suomi -kirjasta. Vuonna 2010 Tatu ja Patu -kirjasarja voitti  Tietopöllö-palkinnon (8000 €). Tatulla ja Patulla on myös omat Facebook-sivut.

Kirja on ilmestynyt 2014

Kirjoittajilla täytyy olla hyvä mielikuvitus ja oivallus. Kirja sisältää niin paljon hauskoja juttuja, että täytyy oikein ihmetellä, miten kukaan on voinut keksiä ne. Ja niitä tulee lisää aina kun käännät sivua.

Syömisen perusteet osa 2. Mitä voi käyttää ja mitä ei voi käyttää ravintona.

Nimet hiukkasen hukassa.

Tatu ja Patu valmistavat myös ruokaa

Näillä ohjeilla onnistuu tai sitten mennään ihan metsään :)

Tatu ja Patu ovat myös keksineet ihan omia juomia. Smoothie on Outolassa strutshie.

Juoma on nimetty koristeen mukaan.

Pönttövääriäinen ja tavallinen mies.

Pönttövääriäinen (Töpeximus maximus) kuuluu ihmisten (Homo sapiens) lajiin ja on ruokapöytien vieras eri puolilla maapalloa. Pönttövääriäisiä on erilaisia ja niitä on myös naispuolisina. Ikähaitari on lapsista vanhuksiin.Niitä ei kuitenkaan erota ulkonäostä vaan seuraamalla niiden käyttäytymistä ruokapöydässä.

Pärskyvääriäinen

Pärskyvääriäinen puhuu syödessään. Sen lisäksi että se näyttää ikävältä ruokaa roiskuu ympäriinsä.

Ällövääriäinen

Ällövääriäinen hotkii ruokansa tai maiskuttaa äänekkäästi syödessään.  Muita vääriäisiä ovat kurkovääriäinen, säätövääriäienn, sählävääriäinen, rähmävääriäinen ja häippävääriäinen.

Mestarimaistaja kung fu -tyyliin.

Mestari pystyy maistamaan satoja erilaisia ruokia ja raaka-aineita silmät sidottuina

Kirjan esittely takakannessa

Kirja on pienempi kuin A4 ja sisältää 120 sivua. Kirjan lopussa on lopputesti ja jos et osaa vastata kaikkiin kysymyksiin oikein niin sinun täytyy lukea kirja uudelleen.

Kirja sopii kaiken ikäisille ja kokoisille.
Allekirjoitan!


Seuraava kirja, josta kirjoitan toivottavasti liittyy jotenkin graduuni :)

Kinuskikissa

Sini Visalta eli Kinuskikissalta on imestynyt kaksi kirjaa, Kinuskikissa leipoo (2012) ja Kinuskikissan helpot suosikit (2014).
Tilasin ensimmäisenä kakkoskirjan (siteerattuna), kun kuvittelin että minulta löytyy ykköskirja hyllystä. Tällä kertaa muistin väärin, sitä ei siis löytynyt ja tilasin myös ykköskirjan siteerattuna suoraan Kinuskikissalta.

Ykköskirja

Kirjassa on esitelty työväineitä, tekniikoita, erilaisia koristeisiin tarvittavia raaka-aineita, leivontavinkkejä ja tietysti se sisältää erilaisia leivontaohjeita.

Tylliaä ja pursotusmalleja

Joulua ja ruskaa

Leivonnaisista on selkeät ohjeet ja isot kauniit kuvat. Kakuista on kuvattu kokonaisuus sekä leikkauspinta, jolloin pääsee kurkistamaan sen sisältöön.

Ihastuttava toscakakku

Syksyn omenat voi "hukata" esim. tähän piirakkaan.

Siikapiirakka lähtee kokeiluun

Suolaisista leivonnaisista löytyy piirakoita, voileipäkakkuja ja erilaisia pikkusuolaisia.

Erilaisia herkullisia suolaisia suupaloja

 
Kirjan lopussa on muutamia erityisleivonnaisia. Kinuskikissa on suunnitellut ohjeet siten, että samaa leivonnaista voi syödä useampi erityisruokavalion omaava henkilö. Mm. spesiaalikakku on gluteeniton,munaton ja maidoton.

Spesiaalikakku

 Kakkoskirja sisältää erilaisia leivontaohjeita.

Kakkoskirja

Tämän kirjan kuvamaailma on pääosin Kinuskikissan omaa käsialaa.

Seeprakakku

Kirjassa on siis helppoja suosikkeja. Seeprakakku ei näytä ulkoisesti kovin helpolta tehtävältä, mutta ohjeistusta lukisessa ei se kovin vaikealtakaan vaikuta. Saattaa olla että joskus laitan tämän kakun tehden vaikka sitten tuppereille tai kynttiläkutsuille. Silloin on muitakin ihmisiä nauttimassa seepraa, joka sisältää 5 dl kunnon kermaa ja suklaita yhteensä 220g. Nam, läskit kiittää :)

Kissanminttukakku

Minttukakku saa veden herahtamaan kielelle.. Ei voi olla muuta kuin hyvää.

Leserieska

Tässä on terveellinen ja ruoansulatukselle hyvä vaihtoehto. Kuvaa katsomalla saa melkein rieskan tuoksun nenäänsä.

Suolainen kuivakakku

Enpä ole itse ennen törmännyt suolaisiin kuivakakkuihin. Mielenkiintoista. Kirjasta löytyy parmesaani- ja lohikakun ohjeet.


Kinuskikissan sanoin: "Leipominen on yhtä juhlaa" ja "taikinaterapiaa" .

Joten leipomisiin!

Kinuskikissan blogi löytyy osoitteesta www.kinuskikissa.fi