Näkymätön vartija

Tämän pokkarin sain 91-vuotiaalta Tuovilta, josta olen jo aikaisemminkin kertonut. Hän on lukenut koko ikänsä kaikenlaista kirjallisuutta. Nykyään hän lukee lähinnä näitä dekkareita.

Kyseessä on siis espanjalaisen Dolores Redondon kirja "Näkymätön vartija". Kirja kuuluu Baskimaan murhat -trilogiaan, jossa sekoittuu rikostutkinta, baskimytologia ja naisen elämä. 

Luin kirjan Venetsian matkalla, sen vuoksi rekvisiittana on Venetsian kartta.

Gummeruksen sivuilla kerrotaan trilogiasta ja kirjailijasta näin:
"Rikosylikonstaapeli Amaia Salazarista ja Baztanin laaksoa piinaavista oudoista murhatapauksista kertova trillerisarja on yli 800 000 kappaleen kokonaismyynneillään valloittanut Espanjan myyntilistojen kärkipaikat, ja se julkaistaan 35 maassa. Redondo oli vuoden 2015 myydyin rikoskirjailija Espanjassa. Hän oli myös ehdolla CWA International Dagger Awardin saajaksi. Oikeustiedettä opiskellut Redondo asuu Ribera de Navarrassa."

Tämä kirjaa ottaa heti mukaansa. Siinä todellisuus ja taru tosiaankin kulkevat käsi kädessä tarinassa.
Ensin se tuntui hiukan oudolta, mutta nopeasti siihen tottui. Minä kun en ole lukenut juurikaan fantasiaa tms. kirjallisuutta.

Tarinan päähenkilö rikosylikonstaapeli Amaia Salazar lähtee kotikyläänsä tutkimaan outoja murhia ja joutuu samalla kohtaamaan oman lapsuutensa painajaiset. Aviomies lähtee mukaan ja huomaa, että vaimo on jättänyt kertomatta kaikki lapsuutensa traumat, jotka nyt pulpahtavat päivänvaloon.
 

Kirjan tarina päättyy ja ei pääty. Murhat saadaan selvitetyksi tai ainakin sellainen käsitys minulle jäi, mutta jäi myös muutamia epäselviä kohtia, joihin kirjasta ei saanut vastauksia. Seuraava osa "Luualttari" esitellään kirjassa pienen pätkän avulla ja itselle ainakin tuli tunne, että se on saatava käsiin mahdollisimman nopeasti. Tuovi luultavasti on ostanut sen itselleen. Kolmatta osaakaan "Myrskyuhria" ei voi jättää lukematta, jotta trilogian saa päätökseeen myös omissa ajatuksissaan.

 Suosittelen!

Kielletyn hedelmän kuja

Ostin Prisman kirjaosaston alehyllystä tämän Louise Doughtyn kirjan "Kielletyn hedelmän kuja" (The Apple Tree Yard) ja ajattelin ostaessani, että toivottavasti kirja on niin mielenkiintoinen, että se myös tulee luettua.

Todellisuusessa pidin kädessäni lontoolaisen useaan kertaan palkitun kirjailijan kirjaa, jonka käännösoikeudet on myyty jo 23 maahan. Englannissa kirjaa on myyty 250 000 kpl ja televisiointioikeuksistakin on jo sovittu. Louise Doughty on julkaissut seitsemän romaania, yhden tietokirjan ja novelleja, radiokuunnelmia ja toiminut kolumnistina, kriitikkona ja mm. Man Booker -palkintoraadissa. Tämän kaiken saat lukea kirjan takakannesta.

Otin kirjan iltalukemiseksi. Alku oli hiukan takkuisaa, koska en jaksanut lukea kunnon kokonaisuuksia vaan vain muutaman sivun illassa. Mutta sitten alkoi loma ja lähdimme lomamatkalle Venetsiaan. Otin sinne tämän ja pari muuta kirjaa mukaan. Siellä pääsin kiinni kirjan juoneen ja sen jälkeen se vei mennessään.

Järkevä, hyvin elämässään menestynyt naimisissa oleva nainen, Yvonne Carmichael, huomaa yhtäkkiä harrastavansa seksiä vieraan miehen kanssa mitä erilaisimmissa paikoissa. Mies ei kerro itsestään juuri muuta kuin, että on naimisissa ja että heillä on lapsia.

Kirjaa oli mukava lukea Venetsiassa, jossa on paljon kirjan kansikuvan mukaisia pieniä kujia talojen välissä.

Tarina saa uuden suunnan sen jälkeen kun Yvonne juo liikaa eräissä juhlissa ja luultavasti sen vuoksi joutuu tilanteeseen, josta ei ole ulospääsyä.
Monien käänteiden jälkeen hän joutuu oikeuteen, kuten myös salaperäinen mies. Silloin vasta Yvonne saa tietää, minkälaista miestä on tapaillut.

Asianajaja kertoo Yvonnelle esimerkin simpanssikokeista, kun he keskustelevat tulevasta oikeudenkäynnistä. Hän selittää, että simpanssit ovat ihmisten geneettisiä serkkuja, joilla on 98-prosenttisesti sama dna. Koe on julma ja se on toistettu useaan kertaan.
Simpanssinaaras ja sen vastasyntynyt pentu laitettiin häkkiin, jonka pohja oli metallia. Tutkijat kuumensivat vähitellen häkin pohjaa. Aluksi pentu kiipesi emonsa syliin, joka hyppelehti ympäri häkkiä ja yritti kiivetä kaltereita, joita ei voinut kiivetä. Lopulta simpanssiemo laski simpanssivauvan kuumalle metallilattialle ja astui pienokaisensa päälle. Kaikki kokeet päättyivät samalla tavalla.

Itse mietin lukiessani, että niin taitaa Yvonnen oikeudenkäynnissäkin tulla käymään.

Sinun pitää lukea kirja, jotta pääset itse toteamaan, miten Yvonnen käy.

Joka tulella leikkii

Tess Gerritsenin kirjoja on julkaistu yli 30 kielellä ja myyty yli 15 miljoonaa kappaletta ympäri maailmaa. Hän on kirjoittanut 18 jännäriä ja saavuttanut suurta suosiota myös meidän suomalaisten keskuudessa. Kaikki kirjat löytyvät Merjan kirjastosta :)

Joka tulella leikkii -kirjan juoni perustuu nuottivihosta löytyneen julkaisemattoman kappaleen "Incendio" ympärille. Tess Gerritsen on itse säveltänyt sen. Voit kuunnella kappaleen täältä.

Kirjan juoni kietoutuu vanhan nuottivihon ympärille, jonka viulusti Julia Ansdell ostaa antikvariaatista. Monien ikävien tapahtumien jälkeen hän päätyy Venetsiaan selvittämään kappaleen alkuperää ja samalla joutuu itsekin vaaraan. Kappaleen säveltäjä on juutalainen lahjakkuus, joka joutuu juutalaisvainon uhriksi.
Kirja on mielenkiintoinen ja palauttaa mieleen juutalaisten sekä heidän suojelijoittensa kohtaaman vainon.

Kirja imaisee lukijan mukaansa, loppuratkaisu on yllättävä, mutta toisaalta odotettava. Lukiessa miettii, miten tapahtumat päättyvät ja toisaalta ratkaisu on melko selvä, toisaalta jollain tapaa pettymys.

Kirja on nopea lukea, 238 sivua melko isoa tekstiä. Sopiva välipala kun haluaa irrottautua arjesta.