keskiviikko 3. tammikuuta 2024

Synnin vartijat

Maria Wern on tämänkin Anna Janssonin kirjan, Synnin vartijat, päähenkilö, rikospoliisi. Marian mies on vakavasti sairas. Björn on kokonaan halvaantunut ja tarvitsee kokoaikaista apua. Maria haluaa, että Björn on kotona. Maria järjestää kotinsa siten, että se on mahdollista ja Björnin luona on aina joku avustaja. 

Maria alkaa selvittämään nuoren miehen kuolemaa.  Samaan aikaan tapahtuu kaikenlaista ihmeellistä. Rosita Lövgren, lääkäri, huomaa, että hänen lääkemääräyksiään käydään muuttamassa ja potilaat ovat vaarassa. Hänen tietokoneelleen tulee mm. outoja viestejä aina kun hän avaa sen. 

Murhia tapahtuu edelleen ja syyllisen etsintä jatkuu.

Yksi avustajista keksii kokeilla Björnin kanssa tietokoneen katseohjausta ja sitä kautta Björniin saadaankin yhteys. Björnistä on apua rikosten selvittämisessä ja monen mutkan jälkeen selviääkin kuka on murhaaja. 

Luin kirjan useita kuukausia sitten, joten en enää muista kaikkia asioita selkeästi. Mielestäni kuitenkin kaikki Maria Wernit kannattaa lukea.


Myrskyvuori

Myrskyvuori on kolmas kirja Liza Marklundin jännitystrilogiasta. Jos et ole lukenut aikaisempia Napapiiri ja Suonsilmä -kirjoja niin suosittelen aloittamaan niistä. Kirjassa on paljon viittauksia aikaisempiin tapahtumiin, mutta jos ei anna niiden haitata niin tämän voi lukea omana kirjanaankin. Kokonaisuus on kuitenkin selkeä kun lukee kaikki kolme kirjaa oikeassa järjestyksessä.

Tässä kirjassa löydetään suolta ruumis, joka on paalutettu maahan. Ensimmäiseksi kaikille tulee mieleen, että ruumis on Wiking Stormbergin kadonnut vaimo. Ruumis osoittautuu kuitenkin mieheksi. 
 
Wiking on seurannut isänsä jalanjälkiä ammatinvalinnassaan. Hän on poliisi. Moni omassa elämässään epäselvä asia selviää Wikingille, kun hän alkaa tutkia suolta löytyneen ruumiin murhaa.

Wikingille selviää oma taustansa ja äidin ja isän salaisuudet tutkimuksen edetessä. Sanoisin, että aika yllättäviä asioita, joita ei aikaisemmissa osissa voinut aavistaakaan. Suosittelen.


perjantai 13. lokakuuta 2023

Punainen lanka

 M.K. Kajanteen esikoisteos on nimeltään Punainen lanka. Kirja aloittaa Kivikko -sarjan.  Kirjailija on minulle tavallaan tuttu siskoni kautta. Kiinnostuksen kohteenani ovat "oikeat" kirjat ja varsinkin, jos tiedän kirjailijan, niin haluan tutustua hänen kirjoittamaan kirjaan. Tuttuus antaa jotenkin lisämaustetta kirjan lukemiseen.

Tilaan usein mm. keitto- tai käsityökirjoja sen vuoksi, että olen seurannut niiden kirjoittajia somessa pitkään. Haluan tällä tavalla osaltani tukea oikean kirjan tekijöitä. En ole vielä siirtynyt äänikirjoihin, koska haluan kulkiessani kuunnella ympäristön ääniä. Mutta jotta en eksyisi vielä kauemmaksi aiheesta niin on aika siirtyä fokukseen.

Punainen lanka on mielenkiintoinen kirja ystävistä, joilla on selkeästi yksi johtaja, joka saa tahtonsa perillä joko hyvällä tai sitten pahalla. Kyse on siis naisista, ystävyksistä, jotka järjestävät yhdessä juhlia ja tapaavat muutenkin usein toisiaan. Kirjan pääosassa on Pihla, joka on jäänyt työuupumuksen takia burnout-lomalle. Työpaikalla on henkilö, joka kiusaa Pihlaa ja on edesauttanut hänen sairastumistaan keskivaikeaan masennukseen. Lääkäri ehdottaa Pihlalle, että hän hankkisi uuden harrastuksen, jotta saisi muuta ajateltavaa ja uutta tekemistä.

Sini Perttula on naisjoukon "johtaja". Hän liikuttelee heitä (ja heidän aviomiehiään) kuin pelinappuloita. Sinin elämä on yhtä pelaamista, hän harkitsee tarkoin millä tavalla saa ihmiset pauloihinsa, kiitollisuuden velkaan tai muuten syömään kädestään. Sinille on mm. tärkeää, kun kesän tärkeimmät juhlat ovat tulossa, että kaikki naiset osallistuvat suunnitteluun. Jos joku puuttuu tai ei vastaa viesteihin, hän kostaa asian tavalla tai toisella.

Pihla on naimisissa Karin kanssa. Naimisiin menon jälkeen hän on katkaissut välinsä hyvään lapsuuden ystäväänsä Meriin. Molemmat surevat omalla tahollaan välien viilenemistä. Meri päättää lopulta pyytää Pihlaa Facebookissa kaverikseen. Pihlan hyväksyttyä pyynnön, he tapaavat ja jatkavat ystävyyttään lähes siitä mihin se aikoinaan jäi.

Kirja ei ole mikään tavallinen romaani, vaan siinä on myös yliluonnollisia tapahtumia, jotka yllättivät minut täysin. Merin kuulema sirinä ei niinkään mutta kaikki muut tapahtumat.

Pihla ostaa itselleen kangaspuut ja vuokraa itselleen työhuoneen, jossa alkaa kutoa mattoja. Pihla ei tiedä mihin uudessa harrastuksessaan ryhtyy, sillä kangaspuihin liittyy kirous. Ne on Kivikon ruustinna Linnea Hiekka teettänyt ruumislankuista vuonna 1834 kostomielessä. 

Pihla nauttii mattojen kutomisesta ja viettää yhä enemmän aikaa kangaspuiden parissa. Kivikossa elämä jatkuu, mutta sitten yhtäkkiä alkaa tapahtua outoja kuolemia. Kukaan ei pysty selittämään, mikä ne aiheuttaa. Poliisikin on ymmällään. Punainen lanka on kuolemien yhteinen nimittäjä. Pahat voimat jylläävät ja kukaan ei tunnu olevan turvassa.

Punainen lanka on erilainen kirja, ainakin minulle. Suosittelen sen lukemista, jos yliluonnollisuus ei aiheuta painajaisia. Lisäksi lukiessa voi eläytyä nuorten naisten maailmaan, joka ei useinkaan ole sitä, miltä se näyttää. Kiitos mielenkiintoisesta lukukokemuksesta. Kakkososaa jään odottelemaan.