tiistai 29. lokakuuta 2013

Siisti kosto minikirjana


Jens Lapiduksen "Siisti kosto" oli yllättävän hyvä lukea minikirjana. Siinä on 1185 sivua, jotka ovat samanlaisin kuin virsikirjassa. Ohuita ja vaatii hiukan sormenpään kastelua aina silloin tällöin kun kääntää sivua. Ostin kirjan lentoasemalta ja se osoittautui tosi käteväksi käsilaukkukirjaksi.

Olen katsonut elokuvana tämän Stockholm noir ykkösen " Rahalla saa", joten tämä toinen osa oli ensimmäinen lukukokemus tästä triosta. Rajuja tyyppejä, rajua tekstiä ja rajuja tekoja. Siitä on tämä kirja tehty. Välillä piti oikeasti miettiä, onko tuollaisia ihmisiä olemassa, jotka eivät välitä kenestäkään ja voivat tehdä ihan mitä tahansa.Hyvän ja pahan raja on todella veteen piirretty. Vaikea asettua kenenkään puolelle, kun kaikilla on jotain salaisuuksia, jotka eivät kestä valoa.Huumeita, hyväksikäyttöä, kiristystä. Sveduja ja maahanmuuttajia.
Kannattaa kokeilla minikirjaa, se yllättää. Niitä on jo melkoisesti. Minä "jouduin" ostamaan kirjamessuilta äsken mainitsemani Jens Lapiduksen Stockholm noir ykkösen (Rahalla saa) ja sain samalla ilmaiseksi Anna-Leena Härkösen "Ei kiitos" -minikirjan. Nyt en ehdi niitä lukemaan, mutta sitten kun on taas aikaa tai matkalla...jonnekin. Tai siis "Ei kiitos" on tullut luettua jo aikaisemmin ihan normikirjana. Onneksi tämä toinen ei vie juurikaan tilaa hyllyssä ;)

Reikä

Olin syyslomalla reissussa ja laukussa oli neljä kirjaa matkaevääksi. Yksi niistä oli Riikka Ala-Harjan Reikä.
Kirja on jaettu neljään osaan, jotka ovat:
I Me olemme lumoava ihmispari
II Tarmo
III Laskeudun portaita pitkin järveen
IV Jonain päivänä jäät lähtevät

Nämä osat sisältävät yhteensä 12 novellia. Osa novelleista on melko lyhyitä ja nopeasti luettavia, oikeastaan vain yksi on mielestäni liian pitkä ja hiukan kyllästyttävä. Pongasin kirjan sanomalehden arvioinnista ja siltä istuimelta tilasin sen itselleni. Enkä kadu. Se oli juuri sopivaa luettavaa aamuisin, kun heräsi, mutta ei ollut mitään tekemistä, kun ei ollut koiraa lenkitettävänä eikä työkuviot kutsuneet eli sai vain olla ja venytellä rauhassa uuteen päivään.
Toisaalta on hassua, että lähtee matkalle kirjojen kanssa, mutta kirjat täydentävät loman tunnetta. Kun ei voi tehdä kotihommia ja jos vaikka jää jumiin lentokentälle. Silloin pitää olla kirjoja mukana, että aika kuluu nopeasti jne. Aina on syy kantaa kirjoja edestakaisin :)

Minä olen yllättynyt Ala-Harjan kirjoitustyylistä. Se on hauska ja yllättävä. Novelleista tulee hyvä mieli ja jotkut niistä oikeasti naurattavat.
Kirjan takana kerrotaakin, että "Reikä on tarkkaan havaintoon perustuva, hersyvän runsas novellikokoelma. Siinä tarkastellaan elämää ja sen nurjaa ihanuutta monista kulmista, monin silmin. Samalla kun katsotaan ulos, katsotaan sisään -  häpeämättä kuin Facebookin seinää."
Jos saat käsiisi, niin lue ja nauti!

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Helsingin kirjamessut

Syksy on siitä ihanaa aikaa, että on paljon tapahtumia, konsertteja, ensi-iltoja teatterissa ja tietysti kirjamessut.
Tänä vuonna en pääse yhteensattumien vuoksi sinne viikonloppuna, mutta olen/olemme "peranneet" ensimmäisen messupäivän eli torstain 24.10. vapaaksi. On vaihtelua mennä messuille eri päivänä kuin normaalisti vaikka "päätapahtumat" ehkä sijoittuvatkin enemmän lauantaille ja sunnuntaille.
Aina ei voi saada kaikkea mitä haluaa tai sitä mitä tilaa.

 Messujen teemana on Saksa.


Tilasin messulehden postitse, koska haluan tehdä siihen merkintöjä ja selata sitä aina kun haluan. Nettilehti ei ole minun juttuni tässä tapauksessa.

Monta ruksia on jo ruksattuna. Seuraavaksi alkaa aikatauluttaminen ja priorisointi. Koska meitä on kaksi, niin on oltava tarkkana, että molemmat saa.


Olisi hauskaa osallistua lukupiiriinkin, mutta kun on vain yksi päivä aikaa, niin ei pysty. Olen suunnitellut, että sitten kun saan graduni valmiiksi (kun nyt ensin aloitankin sen kunnolla) niin perustan jonkun toisen kanssa lukupiirin joko töihin tai sitten ihan tuttavien kesken. Olisi hauskaa kokoontua hyvällä porukalla keskustelemaan kirjoista. Jokaisella olisi varmasti oma mielikuva kulloinkin luetusta kirjasta. Juuri se olisi sen anti. Nähdä sama asia eri näkökulmasta ja "maistella" sitä.

Kirjamessujen yhteydessä täytyy osallistua myös "Ruoka ja viini" -messuille. Se on siis ihan must! Maistella hiukan erilaisia viinejä ja istua näytöskeittiössä katsomassa kun mm. Maija kokkaa uudesta kirjastaan kalaruokia.

Näillä mennään!

Aapine

Oli pakko ostaa Heli Laaksosen Aapine, vaikka minulla ei ole ympärilläni ketään pikkuihmistä, jonka kanssa sitä voisin tutkia.


Samalla ostin ensimmäisen äänikirjani. Sitä on mukava kuunnella. Äänikirjassa kuulee painotuksen murteesta, jota ei itse hallitse. Minä olen vaan nääs, mä ja sä -ihminen.

Onhan minulla tässä minun kirjojen täyteisessä työhuoneessani muutamia kavereita, joiden kanssa voin jakaa kaikki kirjaelämykset.
Tämän olen saanut joskus todella kauan sitten opiskeluaikana. Niin on "pusuhuuli" seurannut minua maailman mutkissa.

Myös nämä peikot ovat olleet minulla yli 30 vuotta. He ovat pysyneet yhtä virkeinä vuodesta toiseen valmiina kommentoimaan asiaa kuin asiaa.


Kirja on omistettu "Aakkossi niil, ko ymmärtävä jo pualest sanast!" Kirjan on kuvittanut Elina Warsta ja vaikka ensituntumalta kuvat tuntuvat melko yksinkertaisilta pl. kansikuvat, niin niistä jokaisesta voi löytää vaikka mitä.

Aapine alkaa Aasta kuten aapisen kuuluukin alkaa ja jatkaa aakkosjärjestyksessä siten, että jokaiselle kirjaimelle on varattu yksi aukeama. 
Tuplaweelle on pienempi tila, mutta tila riittää. " Woi welje, mut willois o hämärä!
Winkki kaks: wara mukka tuhane wati lamppu."

Tämän jälkeen on "Kolm piänt juttu sul, ko olet opetellu jo kaik aakkose"
  1. Aili opetta Toivoll suamen kiält
  2. Kaik järjesty
  3. Marsu muuttu
"Juttujen" jälkeen on sanastoa aapiseen.  Affen on ahven, eittämät on kieltämättä, varmasti ja hollata tarkoittaa jankuttaa tai pitää kiinni jostakin. Monet sanat ovat minulle outoja. En tiedä, että prasu on nuotio tai tulisijan valkea, kellasi keltaisia, kontti jalka, reerata järjestää jne.

Kaiken päätteeksi on vielä pamfletti eli paasausosio, jossa on osviittaa  lukijalle.

Takakannessa on varoitus: "Älä jätä last Aapise ääre ilma valvontta! See voi oppi murret!

Kissat kehrää tyytyväisenä, luki mitä kirjaa tahansa. Tässä tapauksessa ne taisivat kehrätä murteella :)