H.C. Andersen

Tanskalaisen satusedän H.C. Andersenin (s. 2.4.1805) syntymästä on tänään kulunut 210 vuotta. Hän kuoli vuonna 70-vuotiaana (1875), mutta jätti meille hienon perinnön. Andersenin saduilta tuskin kukaan on välttynyt. Niitä on käännetty muille kielille eniten maailmassa.

Minä olen aina pitänyt kirjosta ja ostanut niitä kulloisten varojeni mukaan. Kun lapset olivat pieniä, rahalle oli monta kohdetta. Silloin ostin kustantajalta kirjasarjoja osamaksulla. Se sopi minun tilipussilleni. Kodin Satuaarteet oli yksi tällainen ostos. Se on kuusiosainen Weilin+Göösin satukirjasarja.
Ykkösosa sisältää Andersenin satuja, kakkosessa Grimmin satuja, kolmosessa slaavilaisia, nelosessa mustalaissatuja, vitosessa itämaisia ja kutosessa pohjoismaisia satuja. Jokaiselle jotakin.

Muistan, että ensimmäinen satu, jonka luin tästä kirjasarjasta oli Grimmin satu ja se oli virhe. Lapset itkivät ja itsekin olin tippa silmässä osittain omasta tyhmyydestäni. Sen jälkeen kirjasarja sai olla vähän aikaa rauhassa.

Ihastuttava kuvitus

Aluksi ajattelin, että kirjan kuvat eivät ole perinteisiä satujen kuvia, kunnes tajusin, että lapset katsovat kuvia aivan erilailla kuin me aikuiset. Nyt kun tutkin kuvia, niin en voi kuin todeta, että ne ovat upeita.

Kuka tämän kirjan avaa ei halua siitä luopua

 

Ykkösosan  sadut

Jokaisen lempisatu: Ruma ankanpoikanen. Sadun ajatusmaailma sopii tähänkin päivään loistavasti.

"Ei tee mitään, vaikka syntyykin ankkatarhassa, kunhan vain on levännyt joutsenen munassa!"

Pieni merenneito on tullut monille tutuksi elokuvaversiona.
Satu alkaa "Sininen kuin ruiskukka ja kirkas kuin lasi on meren ulappa kaukana rannasta. Ja niin syvä se on, ettei mikään ankkuriketju tapaa pohjaa. Monta kirkontornia pitäisi latoa päälletysten ennen kuin ne yltäisivät meren pintaan.
Syvyydessä asuu veden väki."

Pieni merenneito

 Liekö sananlasku "Lasten (ja humalaisten) suusta kuuluu totuus" lähtöisin "Keisarin uudet vaatteet" -sadusta.

Sadun Keisarille vaatteet olivat ykkösasia

Näin kansainvälisen lastenkirjallisuuden päivänä tartu sinäkin satukirjaan ja lue sieltä satu lapsillesi, perheellesi, kotieläimellesi tai itsellesi. Jaa hyvää mieltä ympärillesi.

Sadut eivät vanhene koskaan. Niillä on merkitystä. Oikean "fyysisen" satukirjan voittajaa ei ole. Kun sinulla on kirja sylissäsi, voit tuntea sen painon, selailla sitä, nauttia siitä livenä. Se on satumainen tunne!


Satuilemisiin!