Ikuisesti merkitty

Emelie Scheppin esikoisromaani Ikuisesti merkitty on esimmäinen osa dekkarisarjasta, jossa väkivaltaisen lapsuuden kokenut syyttäjä Jana Berzelius on pääosassa.

Aloitin lukemaan kirjaa iltaisin ja eihän siitä mitään tullut. Väsyneenä jaksoin lukea vain muutaman sivun, jolloin en päässyt kirjaan kiinni. Joten päätin lukea sen kokonaan syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna ja heti tarina alkoi kulkea. Pääosassa on syyttäjä Jana Berzelius, salaperäinen luonne, joka ei välitä sosiaalisesta kanssakäymisestä, viihtyy omissa oloissaan ja pitää itsensä hyvässä fyysisessä kunnossa. Lukija tutustuu juonen edetessä Janaan ja hänen taustoihinsa (ja niin myös hän itse).

Huomasin lukiessani, että aloin itse muodostaa omia päätelmiäni Janan taustoista ja siitä mitä kirjassa tulee tapahtumaan. Oma mielikuvitus lähtee heti laukkaamaan, jos kirjailija on antanut siihen mahdollisuuden.

Aloittaessani lukemaan kirjaa, en enää lue takakantta (ostaessani kylläkin). Nyt lukiessani alla olevasta kuvasta tekstin, olen edelleen sitä mieltä, että onneksi en lukenut. On paljon herkullisempaa, kun asiat tulevat lukiessa oikeassa järjestyksessä esiin.

En myöskään muistanut, että kirjasta tulee jatko-osia. Toisaalta se on ok, mutta toisaalta on ärsyttävää, kun kirja ei lopu, jotkut asiat selviävät, mutta osa jää epäselviksi eli ne takaavat seuraavan osan suosion. Jään siis odottamaan seuraavaa osaa.

Kirjassa on myös muita hahmoja, joilla on omia ongelmia, komisario Mia (Maria) Bolander, jolla palkka ei riitä elämiseen, ja rikosylikomisario Henrik Levin, jonka perhe-elämässä tuntuu olevan jotain kummallista. 

Suosittelen lukemaan kirjan jos vähänkin omalla tavallaan erilainen dekkari kiinnostaa. Lain oikealla ja väärällä puolella oleminen on myös yksi kysymys, jota lukiessa joutuu miettimään.